Sukupuolten välinen tasa-arvo: Nykypäivää, tulevaisuutta, utopiaa vai menneen talven lumia?

Nykypäivän suomalaisen naisen profiili on vahva, itsenäinen ja rohkea. Kauas on tultu ajoista, jolloin naisilla ei täällä ollut äänioikeutta, ei oikeutta valtion virkoihin tai edes ansiotyöhön ilman aviomiehensä suostumusta.

Vaikka osa saattaakin ajatella, että tasa-arvo Suomessa on jo valmis, JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen on tästä eri mieltä.

Nyky-Suomessa nainen on – ainakin monen meistä silmin – vahvasti edustettuna ja näkyvillä yhteiskunnassamme. Suomalainen nainen voi kouluttautua, edetä työssään sekä luoda itselleen vahvan, omannäköisensä identiteetin niin kotiäitinä, yrittäjänä, omaishoitajana, johtajana ja citysinkkuna kuin vaikkapa maailmankansalaisenakin.

Vaikka Suomessa naisten asema ja tasa-arvo ovat maailman kärkeä, ei tätä asiaa voi kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä. Maailmalla olemme nähneet useita esimerkkejä siitä, kuinka naisten asemaa yhteiskunnassa on poljettu alaspäin. Tasa-arvon ylläpitäminen ja edistäminen vaativat edelleen työtä myös Suomessa.

Netflixin tuoreessa menestyssarjassa Bridgerton kuvataan elämää 1800-luvun alun parempiosaisten Lontoossa. Upeiden vaatteiden ja lavastusten ohella sarjassa kuvataan oivallisesti maailmaa, jossa naisen ainoa tehtävä on päästä hyviin naimisiin ja tehdä perillinen puolisolleen, mitä nopeammin sen parempi. Ensin isä tai isän puuttuessa veli päättää asioista naisen puolesta, myöhemmin aviopuoliso.

Suomessa näin Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 2021 on helppoa ajatella, että sarjassa kyse on vain visuaalisesti kauniisti kuorrutetusta historian havinasta. Ja Suomessa se näin varmaan monin paikoin onkin.

Koko maailman mittakaavassa naisen aseman kaventuminen ei ole kuitenkaan enää pelkästään historiaan kuuluva asia. Konservatiiviset liikkeet eri puolilla maailmaa ovat voimistuneet. Eräs yhteinen tekijä niille on pyrkimys kaventaa naisten asemaa yhteiskunnassa muun muassa heikentämällä heidän itsemääräämisoikeuttaan. Tästä käy esimerkkinä Puolassa säädetyt tiukennukset jo ennestään yhteen Euroopan tiukimmista aborttilaeista. Tämä tekee abortista käytännössä lähes mahdottoman.

Myös itänaapurissamme tasa-arvon tila on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.  Venäjällä tehtiin kolmisen vuotta sitten lakimuutos, jonka johdosta perheenjäsenen pahoinpitelyä ei katsota enää rikokseksi, ellei siitä synny vakavia fyysisiä vammoja. Lakimuutoksen seurauksena perheväkivalta lisääntyi Venäjällä merkittävästi, mistä syystä monet tahot vaativat nyt lain muuttamista.

Venäjällä vastustetaan kaavailtuja muutoksia muun muassa sillä perusteella, että puheet kotiväkivallasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta ”uhkaavat perinteisiä perhearvoja”.  Perinteisissä perhearvoissa naisen paikkahan on tyypillisesti ollut kotona lapsia synnyttäen ja hoitaen sekä miehen uraa edistäen – ihan kuten oli 1800- luvun alussa aikana, jota kuvataan Bridgertonissakin.

Keskuskauppakamarin joulukuussa 2020 julkaisemasta naisjohtajakatsauksesta kävi ilmi, että vuonna 2020 nimitetyistä johtoryhmien jäsenistä 36 prosenttia oli naisia, mikä on uusi ennätys Suomessa. Naisten osuus liiketoimintojen johtajina ja toimitusjohtajina on kuitenkin huomattavasti tätä alhaisempi, sillä esimerkiksi toimitusjohtajista vain 8 prosenttia on naisia.  Syitä tähän on varmasti useita.

Tutkimuksissa on havaittu, että perheen ja työn yhdistäminen on edelleen naisille usein haastavampaa kuin miehille. Myöskään hoivavastuu ei vieläkään toteudu perheissä tasapuolisesti naisten ja miesten kesken, vaan siitä lankeaa suurempi osa naisille. Naisten vähäisyyteen johtavimmissa asemissa vaikuttaa myös Suomessa vallitseva erittäin vahva segregaatio sekä koulutus- että uravalinnoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että monet ammattikunnat jakautuvat selkeästi nais- tai miesvoittoisiksi.

Osansa on myös sillä että yhä edelleen naisille saatetaan vanhasta tottumuksesta tarjota vähemmän vaativia tehtäviä kuin miehille.

Hieman yli puolet Suomen väestöstä on naisia. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valituista uusista kunnanvaltuutetuista oli naisia 39,0 prosenttia (Lähde: Tilastokeskus). Äänestäjän on hyvä pohtia äänestyspäätöstä tehdessään, mihin kaikkeen vaikuttaa se, että juuri miehet saavat päättää asioista, jotka liittyvät kiinteästi esimerkiksi naisten toimeentuloon ja terveyteen?

Kunnilla on nimittäin iso rooli siinä, miten yhdenvertaisuus konkreettisesti toteutuu sen asukkaiden arjessa. Jokainen äänioikeutettu pitää käsissään mahdollisuutta edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuntalaisten elämässä – ihan siis meidän jokaisen omassa elämässä. On selvää, että tarvitaan lisää naisia ja ylipäätään monimuotoisuutta päättäjien joukkoon, jos halutaan, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät päätöksenteossa.

Tasa-arvon edistämiseen voi vaikuttaa sillä, ettei äärikonservatismille anneta Suomessa jalansijaa. Kuten USA:n presidentinvaaleista ja niiden jälkeisistä tapahtumista opimme, demokratia on hauras. Sitä ei Suomenkaan kaltaisessa maassa voida pitää kiveen hakattuna, vaan se säilyy niin kauan kuin teemme sellaisia valintoja, jotka tukevat demokraattisen ja tasa-arvoisen, kaikenlaisille ihmisille avoimen yhteiskunnan vahvistumista ja säilymistä. Siihen kuuluu se, että kaikkien sukupuolten ja erilaisten vähemmistöjen edustajat osallistuvat niin kunnalliseen kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon rinta rinnan tasaveroisina.

Tämän valinnan meistä jokainen voi tehdä vaaliuurnilla 13.6.2021 äänestämällä ehdokasta, joka haluaa edistää sukupuolten välisten tasa-arvon kohentamista.

Käytäthän äänesi viisaasti!