Henkilökohtaisten avustajien jaksamista tulee edistää määrätietoisesti
Toisen kotona tehtävän työ vaatii vielä paljon kehittämistä, jotta fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus saataisiin paremmin hallintaan. Henkilökohtaisen avun työssä tilannetta kohentaisi erityisesti se, että työ saataisiin vahvemmin työsuojelun ja edunvalvonnan piiriin.
Henkilökohtainen apu on tärkeää työtä vaikeavammaisen henkilön toimivan arjen ja itsenäisen elämän mahdollistamiseksi. Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen myötä henkilökohtainen apu määriteltiin myös yhdeksi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiseksi alaksi, mikä aivan oikein korostaa työn yhteiskunnallista merkitystä.
Henkilökohtaiset avustajat pääsääntöisesti arvostavat työtään ja näkevät työnsä merkityksen. Kuitenkin usein käy ilmi, että erityisesti toisen kotona tehtävään työhön liittyy myös erityisiä psykososiaalisia ja fyysisiä kuormitustekijöitä, joiden ratkaisuun tarvitaan tukea.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee vastata muun muassa työntekijän terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä, työn vaarojen arvioinnista ja perehdyttämisestä työhön. Myös toisen kotona tehtävän työn osalta työnantajan on noudatettava määräyksiä koneiden, työvälineiden, henkilönsuojainten ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten tai haitallisten aineiden työssä käyttämisestä.
Oman haasteensa tähän tuo muun muassa henkilökohtaisen avun työnantajamalli, jossa pääasiallisesti vaikeavammainen avun käyttäjä itse toimii työntekijän työnantajana. Myös näissä olosuhteissa tulisi kyetä vastaamaan työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä erilaisten fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnasta.
Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa ei toistaiseksi ole samankaltaista työntekijöiden edustukseen pohjaavaa työsuojelu- tai luottamusmiesorganisaatiota kuten monella muulla sopimusalalla on. JHL on edistänyt yhteiskuntavaikuttamisessaan ja työehtosopimusneuvotteluissa sitä, että myös toisen kotona tehtävä työ saataisiin kaikkine erityispiirteineen vahvemmin työsuojelun ja edunvalvonnan piiriin.
Vammaispalveluja koskevaa lainsäädäntöä on pyritty uudistamaan jo usean vaalikauden ajan. Lainsäädännön eteneminen on pitkälti kytkeytynyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessin etenemiseen. Hallitus toi joulukuussa eduskunnan käsittelyyn soteuudistusta koskevan lakipaketin, joten oletettavaa on, että myös vammaispalvelulainsäädännön uudistus etenee vuoden 2021 aikana.
JHL esittänyt, että vammaispalvelulain uudistuksessa otetaan huomioon mahdollisuus myös henkilökohtaisen avun työntekokohteiden tarkastamiseen. Tämä on tärkeää työn tekemisen edellytysten, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden takaamiseksi.
Hyviä työntekijän työturvallisuutta koskevia määräyksiä löytyy muun muassa maatalousyrittäjien lomituspalvelulaista. Lomituspalveluja käyttävän maatalousyrittäjän on huolehdittava ennen lomituspalvelun alkamista ja lomituksen aikana, että olosuhteet täyttävät lomitustyön osalta työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Tähän liittyy myös mahdollisuus tarkastuskäynteihin paikan päällä. Vastaavat kirjaukset vahvistaisivat työntekijän turvaa myös henkilökohtaisessa avussa. JHL seuraa vammaispalvelulain uudistusta ja ottaa siihen kantaa erityisesti työntekijöiden asemaan liittyvissä kysymyksissä.
Toisen kotona tehtävän työn lisääntyessä olisi toivottavaa, että myös työsuojeluhallinnossa olisi resursseja vastata työnteko-olosuhteiden erityispiirteistä nouseviin tarpeisiin. Työsuojeluhallinto on kohdentanut yksityisiin sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoihin muun muassa valvonta- ja viestintähankkeen (YKSOTE-kuormitus 2017-2018). Syynä hankkeelle olivat muun muassa havainnot terveyttä vaarantavan haitallisen fyysisen ja psykososiaalisen kuormittumisen esiintymisestä toimialalla ja lisääntyvä toisen kotona tehtävä työ. Hankkeessa valvottiin muun muassa koteihin hoiva- ja hoitopalvelua tarjoavien yritysten toimintaa ja käsiteltiin myös henkilökohtaisten avustajien työn työsuojelukysymyksiä ja työnantajavelvoitteiden toteutumista.
Hankkeen myötä kävi ilmi, että yksintyöskentely ja toisen koti työympäristönä vaikuttavat työn kuormitustekijöihin. Toisen kotona tehtävän työn osalta työsuojeluvalvonnassa eniten esiin nousivat työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa olevat puutteet.
Myös työterveyshuollon lakisääteisten palvelujen toteutumisessa oli haasteita esimerkiksi työpaikkaselvitysten osalta. Velvoitteita työnantajille annettiin myös väkivallan uhan hallintaan ja fyysisen sekä psykososiaalisen kuormituksen hallintaan liittyen. Kotipalvelutyössä havaittiin myös jonkin verran muita sote-palveluja enemmän puutteita työnteon keskeisten ehtojen toteutumisessa työpaikoilla.
Tarvetta toisen kotona tehtävän työn työolosuhteiden kehittämiselle on jatkossakin. JHL tukee aktiivejaan ja jäseniään tässä työssä sekä tekee aktiivista yhteistyötä niin työnantajien kuin viranomaistenkin kanssa.
