Ikääntyvien hoivatarpeen kasvu haastaa suomalaista hyvinvointivaltiota
Jos tulevaisuuden vanhusten hoito halutaan pitää vähintäänkin nykyisellä tasolla, Suomeen tarvitaan jopa 14 000 uutta osaajaa vuoteen 2030 mennessä. Laadukkaan hoidon toteutumista ei auta myöskään se, että hoitajat uupuvat äärimmäisen raskaan ja haastavan työn edessä, ja myös palkkaustasossa on kohentamisen varaa.
On epärealistista, että nykyisellä palvelurakenteella ja hoitajamitoituksella saadaan pidettyä tulevaisuuden vanhusten hoito nykyisellä tasollaan. Hoitohenkilöstöä on vähemmän jokaista hoidettavaa kohti ja hoidettavat ovat keskimäärin vanhempia, jonka seurauksena monet hoitoa tarvitsevat saattavat jäädä vaille riittävää hoitoa. Lisäksi kentällä toimivien hoitajien mielestä työ on äärimmäisen raskasta, tavoitteet epärealistisia, eikä nykyinen palkkataso enää vastaa työn vaativuutta.
JHL:n tilaaman selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan 14 000 uutta osaajaa vanhusten hoivatarpeen kasvun tyydyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Hoivahenkilöstötarpeen kasvu johtuu väestön ikääntymisen kiihtymisestä sekä niin kutsutun 0,7 hoitajamitoituslain voimaan asettamisesta.
Hoivahenkilöstömäärän lisäksi tarvitaan runsaasti myös muita ammattilaisia, jotka eivät tee välitöntä hoivatyötä. Välittömän hoivatyön lisäksi tarvitaan osaajia erilaisiin tukipalveluihin. Väestön ikääntyminen on suuri haaste, jota suomalainen yhteiskunta ei pääse pakoon.
Henkilöstötarpeen kasvua on helppo ennustaa väestön ikärakennetta kuvaavien ennusteiden sekä nykyisten palvelutarpeiden perusteella.
Vuonna 2020 Suomessa on noin 1,25 miljoonaa yli 65 -vuotiasta, mutta vuoteen 2030 mennessä määrä tulee kasvamaan peräti 205 tuhannella. Lisäksi yli 75 -vuotiaiden määrä tulee kasvamaan peräti 250 tuhannella henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka väestön keskimääräinen terveystaso paranee ajan saatossa, tämä ei silti pysty paikkaamaan ikääntyneen väestömäärän nopeaa kasvua tulevina vuosina.
Hoivan tarve yksilötasolla kasvaa luonnollisesti iän myötä tarkoittaen, että esimerkiksi 65 – 74 -vuotiaat tarvitsevat huomattavasti harvemmin hoivaa verrattuna yli 75 -vuotiasiin.
Oheisessa kuviossa havainnollistetaan ikääntyvän väestön kehitystä vuodesta 2015 eteenpäin aina vuoteen 2070 asti.
Miten ratkaistaan kasvava henkilöstötarve?
Ongelma ratkaistaan useammalla toistaan tukevalla toimenpiteellä. Ensinnäkin henkilöstön määrän lisääminen tekee hoiva-alasta houkuttelevamman työnteon helpottuessa, kun yhtä hoidettavaa kohden on vähemmän hoidettavia. Tähän ongelmaan 0,7 hoitajamitoitus on järkevä uudistus.
Lisäksi hoivahenkilöstön työtä voidaan järkeistää lisäämällä hoiva-avustajien määrää hoivatyössä. Nykytilanteessa sairaanhoitajat ja lähihoitajat joutuvat suorittamaan useita työtehtäviä, joka vie aikaa pois varsinaisesta hoito- ja hoivatyöstä.
Hoiva-avustajat pystyisivät paikkaamaan osaltansa hoivaketjussa sellaisia työtehtäviä, jotka järkevöittävät hoivaketjua. JHL:n tilaamaan selvityksen mukaan pystytään osoittamaan, että hoiva-avustajille olisi runsaasti kysyntää hoivaketjussa.
Väestön ikääntymistä ei voida estää, mutta palvelutarpeen kasvua voidaan hillitä ennaltaehkäisevästi kansanterveyttä kehittämällä. Terveystason nostolla voidaan pitkällä aikavälillä hillitä sitä määrää ikääntyneistä, jotka vaativat ulkopuolista hoivaa. Tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia niin työelämän aikana, kuin eläkkeelle siirtymisen jälkeen voidaan nostaa kansan yleistä terveystasoa. Valtion on mahdollista ohjata kuntia luomalla taloudelliset kannustimet tällaiselle toiminnalle.