Henkilökohtaisen avun ja työsuojelun merkitys korostuvat koronapandemian yhteydessä
Koronapandemian käynnistyttyä henkilökohtainen apu määriteltiin yhteiskunnan kannalta kriittiseksi tehtäväksi. Alan ammattilaisten työn merkitystä nostetaan taas esille henkilökohtaisen avun paraatin yhteydessä 10. kesäkuuta. Paraati järjestetään tänä vuonna verkossa.
YK:n vammaissopimus vahvistaa esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään osana yhteisöään. Tässä muun muassa henkilökohtaisella avulla on merkittävä rooli. YK:n vammaissopimus ratifioitiin Suomessa 10.6.2016. Tämä oli merkittävä päivä vammaisten ihmisoikeuksille, sillä tästä lähtien vammaissopimusta on ollut noudatettava lakina.
Vuosi sitten osana YK:n vammaissopimuksen juhlistamista järjestettiin ensimmäinen henkilökohtaisen avun paraati, jolla haluttiin nostaa esiin henkilökohtaista apua vammaisen henkilön subjektiivisena oikeutena sekä henkilökohtaisten avustajien tärkeää työtä. JHL on ollut mukana järjestelyissä yhdessä vammaisjärjestöjen ja henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Hetan kanssa. Tänä vuonna maailmanlaajuinen koronapandemia muutti kuitenkin hieman tapahtuman järjestäjien suunnitelmia. Tapahtumaa ei ole peruttu, mutta se järjestetään 10.6. poikkeuksellisesti verkossa – tule mukaan!
Henkilökohtaisen avun merkitys on korostunut nyt myös koronapandemian yhteydessä. Maaliskuussa Suomeen julistettiin poikkeusolot ja käyttöön otettiin muun muassa palvelussuhteen ehdoista poikkeamisen mahdollistavaa valmiuslainsäädäntöä. Tuolloin myös henkilökohtainen apu katsottiin yhteiskunnan kannalta kriittiseksi tehtäväksi, jonka toteutuminen tulee mahdollistaa myös poikkeusoloissa. Erittäin suureksi haasteeksi nyt poikkeusolojen aikana on noussut etenkin henkilökohtaisen avun käyttäjien ja työntekijöiden riittävä suojaaminen, sillä toimialalla monet kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään. JHL ja muut toimijat ovat tehneet vaikuttamistyötä, jotta henkilökohtainen apu otettaisiin paremmin huomioon kotiin annettavia palveluja koskevissa viranomaisohjeistuksissa sekä kuntien ja sairaanhoitopiirien käytännöissä, jotta riittävä suojavarustus henkilökohtaisessa avussa ja avustajan työssä turvattaisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten ja määräysten mukaan kunnan on huolehdittava, että henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimivalla vammaisella henkilöllä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on kuitenkin tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee selvittää ja arvioida työn vaarat sekä hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Työnantajan tulee esimerkiksi pystyä arvioimaan toimenpiteet myös sellaisessa tapauksessa, että työntekijä kuuluu koronaviruksen riskiryhmään.
Kun JHL selvitti sosiaali- ja terveyspalvelualan luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta sekä henkilökohtaisilta avustajilta, kuinka suojaimia koskevia viranomaisohjeistuksia voidaan noudattaa työpaikoilla, erityisesti henkilökohtaisen avun työnantajamallin osalta nousi esiin haasteita. Osittain ongelmaksi nousivat kuntien puutteelliset käytännöt mutta toisaalta myös se, että monien työnantajien työturvallisuusosaamisen ei koettu olevan riittävällä tasolla. Henkilökohtainen apu on tärkeä vammaisen itsemääräämisoikeutta turvaava palvelu. On tärkeää, että sen toteuttaminen voidaan varmistaa siten, että sekä avun käyttäjän että työntekijän terveys ja turvallisuus voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Työntekijän työsuojeluun kotona tehtävässä työssä liittyy myös muita erityispiirteitä, joita tulee ottaa vahvemmin huomioon myös vammaispalvelulainsäädäntöä uudistettaessa.
Palveluita tarjotaan nykyisin enemmän kotiin, mikä on vammaisen kannalta useasti paras vaihtoehto. JHL on omassa vaikuttamistyössään korostanut sitä, että koti on myös työpaikka, joten on välttämätöntä, että vammaisen henkilön kotiin voidaan tehdä työsuojelutarkastus, mikäli tarve vaatii.
