Suomi arvostaa yleishyödyllisten aatteellisten yhdistysten toimintaa
Yleishyödyllisyys tai aatteellisuus eivät ole kiinni eri ihmisten näkökulmista. Kyseessä ovat juridiset käsitteet, jotka koskevat samalla tavoin niin urheiluseuroja, partiota, työnantaja- ja työnantajaliittoja sekä vaikkapa ruotsinkielen asemaa tukevia säätiöitä.
Suomessa vallitsee järjestäytymisvapaus. Suomi on yhdistysten ja säätiöiden luvattu maa. Yleishyödyllisten aatteellisten yhdistysten ja säätiöiden toiminta on katsottu yhteiskunnassa arvokkaaksi. Ihmisten omaehtoinen järjestäytyminen ja toiminta erilaisten aatteellisten päämäärien vuoksi on yksinomaan positiivinen asia.
Yleishyödyllisyys aatteellisuus ovat juridisia määritelmiä, eivätkä riipu kysyjän omista kannoista. Suomessa on mielipiteenilmaisun vapaus, eli meillä saa olla aatteellisesti eri mieltä.
Aatteellinen yhdistys Suomessa on vähintään kolmen jäseneksi aikovan yksityisen henkilön, yhteisön tai säätiön sopimuksella perustama ja Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pitämään yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jonka tarkoitus on aatteellinen. Aatteellisuudella ymmärretään, että yhdistys on perustettu tukemaan esim. hyväntekeväisyyttä, politiikkaa, taidetta, tiedettä, uskontoa, ammatillista edunvalvontaa tai laajemmin muuta yhteiskuntaan liittyvää toimintaa.
Aatteellisia yhteisöjä ovat esim. urheiluseurat, opiskelija- ja kulttuurijärjestöt, ammattiliitot, Mannerheimin lastensuojeluliitto, partio sekä säätiöistä vaikkapa työnantajaleirin ylläpitämä, mittavan varallisuuden omaava TT Säätiö tai perinteiset ja varakkaat ruotsinkielen asemaa tukevat säätiöt.
JHL:n tarkoituksena on koota jäsenikseen valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan, niiden liikelaitoksen tai yhtiön, yleishyödyllisen yhteisön, julkiselle sektorille palveluja tuottavan yrityksen tai yhteisön palveluksessa sekä vastaavilla toimialoilla työskentelevät ja aloille valmistavissa oppilaitoksissa opiskelevat.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee työ- ja virkaehtosopimuksia ja muita vastaavia sopimuksia, sekä valvoo niiden noudattamista JHL toimii myös työelämän kehittäjänä ja jäsentensä työmarkkina-aseman vahvistajana työelämässä sekä parantaa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia, yhteiskunnallista tietoisuutta ja ammattitaitoa. JHL järjestää koulutus- ja muita tilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, avustaa yhdistysten ja niiden yhteisjärjestöjen perustamisessa sekä on yhteistoiminnassa liiton tavoitteita ja toimintaperiaatteita tukevien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa.
Sääntöjensä mukaan JHL voi hallita ja omistaa kiinteää omaisuutta, arvopapereita ja muita rahoitusvälineitä sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä. Säännöissä on myös mainittu, että liitto voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.
Näin JHL toimii myös käytännössä. Sen sijoitustoiminnan tuottoja käytetään joka vuosi normaalin toiminnan järjestämiseen jäsenistön hyväksi ja varautumiseen. Ay-toiminnassa normaaliin toimintaan kuuluvat myös työtaistelut ja niihin varautuminen. Suomessa on perustuslakiin kirjattu lakko-oikeus. Lakkojen aikana liitto maksaa lakossa oleville jäsenilleen työtaisteluavustusta.
Yleishyödyllisyys puolestaan toteutuu siten, että yhdistys tai säätiö toimii yhteiseksi hyväksi. Yleinen hyvä voi olla aineellista, henkistä, eettistä tai yhteiskunnallista. Yleishyödyllinen toiminta ei kohdistu vain pieneen rajattuun henkilöpiiriin. Tällainen yhdistys tai säätiö ei myöskään tuota toimintaan osallistuville suoraa taloudellista etua. Yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa liiketoimintaa, kunhan tästä on maininta yhdistyksen tai säätiön säännöissä tai jos toiminnan tuotot palvelevat sen varsinaisia aatteellisia päämääriä.
Yleishyödyllisyydestä säädetään Tuloverolain 22 §:ssä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan lain mukaan pitää muun muassa ”maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.”
Ammattiyhdistysliikkeen yleishyödyllisyys pohjautuu mm. siihen, että se valvoo monipuolisesti jäsentensä etua ja antaa asiantuntemuksensa myös yhteiskunnan käyttöön. Ammattiliittojen avulla työntekijät voivat parantaa työehtojaan ja vaikuttaa lainsäädäntöön. Ammattiliittojen toimintapiiriin ja jäsenyyteen kuuluu valtaosa suomalaisista ja ne järjestävät työntekijät ajamaan tavoitteitaan yhteisellä, perustuslain turvaamalla järjestövoimalla.
Ay-liikkeen toiminta työntekijöiden oikeuksien puolesta hyödyttää koko yhteiskuntaa, ei ainoastaan liittojen jäseniä. Turvallisuus ja luottamus yhteiskunnassa lisääntyvät, kun työntekijöiden ja työttömien oikeuksia ja etuja valvotaan. Yhdessä sopiminen on taannut Suomelle ennakoitavan kehityksen ja vakaat yhteiskunnalliset olot, mikä edesauttaa myös yritysten menestymistä.
Lisätietoa ammattiyhdistysliikkeen verotuksesta löytyy SAK:n sivuilta. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa vähentää toiminnassaan arvonlisäveroa esim. hankinnoista, jotka on tehty yleishyödylliseen toimintaan.
Yhdistysten toimintaa ohjaa yhdistyslaki ja säätiöiden toimintaa säätiölaki. Niiden toiminta perustuu yhdistymisvapauteen ja sen erityistapauksena järjestäytymisvapauteen. Perustuslain 13 § mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus. Samoin perustuslaissa on vielä erikseen turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Yhteiskunnassa on monia tahoja, jotka haluavat heikentää ay-liikkeen toimintaedellytyksiä. Tähän tarkoitusperään liittyvät hyökkäykset, joissa kyseenalaistetaan esim. ammattiliittojen tai ammatillisten keskusjärjestöjen asema. Samaan aikaan nämä kommentoijat tietoisesti unohtavat, että esim. työnantajaleirin vauras TT Säätiö toimii yhteiskunnallisesti ja tukee vaalityötä, ja monet ruotsin kieltä tukevat säätiöt taas ruotsinkielistä myös esim. poliittista toimintaa. Puolueiden lähipiirissä on myös useita säätiöitä, joiden tarkoituksena on tukea mm. taloudellisesti niiden yhteiskunnallista toimintaa.
Aatteelliset, yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt ovat antaneet panoksensa Suomen kehittymiseksi sellaiseksi maaksi, jollainen tänään olemme. Kolmas sektori on tunnustettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Sen arvoa on niin yhdistyksissä kuin säätiöissä vaalittava.
Aatteelliset ja yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt muodostavat hyvin monenkirjavan joukon yhteiskunnan hyväksi toimivia tahoja. Vaikka ne jokainen ovat erilaisia ja ajavat eri tarkoitusperiä, niitä ohjaava säädösperusta on yhteinen. Niiden toimintaa ohjaavat samat perustuslain vapaudet sekä käsitteet aatteellisuudesta ja yleishyödyllisyydestä. Niihin noudatetaan samoja periaatteita kaiken toiminnan sääntelyn osalta.
Ylivoimaisesti suurin tuki yleishyödyllisille järjestöille ovat vuosittain jaettavat valtionavustukset. Ne kerätään Veikkaus Oy:n järjestämän rahapelitoiminnan tuotoista. Esim. taide- ja kulttuurialalla yli puolet koko toimialan määrärahoista jaetaan avustuksina ja apurahoina. Avustusten jaosta päättävät opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Esimerkiksi vuonna 2020 OKM jakoi kulttuurille ja taiteelle, liikunnalle, tieteelle, nuorisotyölle, veteraanitoimintaan ja hevosurheiluun yhteensä 700 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöille jaettiin vastaavasti 380 miljoonaa euroa. Avustuksia voit katsoa tarkemmin Veikkauksen sivuilta.
Arpajaislaissa säädetään yksinoikeudesta rahapelitoimintaan, tuettavista toimialoista sekä valtionyhtiö Veikkaus Oy:n asemasta. Käytännössä yllä mainitut avustukset mahdollistavat suomalaisten kansalaisjärjestöjen toiminnan. Silti nämäkin kansalaisjärjestöt joutuvat rahoittamaan toimintaansa valtionosuuden lisäksi omalla varainhankinnalla tai liiketoiminnalla, jonka tuottoja käytetään yhdistysten varsinaiseen toimintaan. Ylivoimaisesti suurin tuki yleishyödyllisille järjestöille ovat nämä vuosittain jaettavat valtionavustukset, joita esimerkiksi työmarkkinajärjestöt eivät saa.
Tulevina vuosina valtio joutuu varmasti vahvistamaan laajaa veropohjaa paitsi ikääntymisen haasteen niin myös koronan taloudellisten seurausten vuoksi. JHL on ottanut kantaa tulevien vuosien taloudellisiin haasteisiin kannanotossaan. Suomessa n. v. 2035 ovat eläkemenot korkeimmillaan ja ne ovat valtion budjetissa sosiaalimenoja. Samaan aikaan hoidamme terveydenhuollossa vielä suuria ikäluokkia heidän vanhuudessaan. Tässä laajemmassa verokeskustelussa tullaan varmasti kaikki veromuodot – aina listaamattomien yritysten osinkojen verotuksesta yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden verotukseen – käymään läpi.
