Tarve henkilökohtaiselle avulle kasvaa – työehtojen on vastattava työn vaativuutta
Henkilökohtaisten avustajien asema kohentui viime tes-kierroksella merkittävin askelein, mutta kehitettävää riittää yhä. Palkan ja työehtojen tulee vastata työn vaativuutta sekä myös taata riittävä toimeentulo ammattilaisille.
Henkilökohtaiset avustajat tekevät työtä vammaisten ihmisten itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen puolesta. Henkilökohtaisesta avusta tuli kymmenen vuotta sitten palvelu, johon vaikeavammaisella ihmisellä on subjektiivinen oikeus. Tämä on vahvistanut avustajien tehtävän merkitystä. Henkilökohtaisten avustajien ansiotaso ja työehdot eivät kuitenkaan toistaiseksi vastaa työn vaativuutta. JHL:n edunvalvonnassa on tehty pitkäjänteistä työtä tilanteen kohentamiseksi.
JHL on ainoa ammattiliitto, joka on edustettuna kaikissa niissä sopimuspöydissä, joissa henkilökohtaisten avustajien työehdoista neuvotellaan. Erityisesti juuri liittokierroksilla on päästy harppauksittain eteenpäin toimialan työehtojen ja työolojen sekä henkilökohtaisen avustajan ammatin arvostuksen ja vetovoimaisuuden kehittämisessä. Tähän pyrimme myös tällä liittokierroksella, joka on käynnistynyt tänä syksynä.
Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja on useita. Henkilökohtaisen avun työnantajamalliin liittyvän henkilökohtaisia avustajia koskevan valtakunnallisen työehtosopimuksen (Heta-tes) osalta neuvottelut ovat jo käynnistyneet yhdessä Heta-liiton kanssa. Heta-liitto edustaa pääasiallisesti henkilökohtaisten avustajien vammaisia työnantajia. Voimassaolevan Heta-tes:n sopimuskausi umpeutuu tammikuun lopussa 2020. Muihin henkilökohtaisen avun järjestämistapoihin eli palvelusetelimalliin, ostopalveluihin ja kunnan omaan tuotantoon liittyvien yksityisen sosiaalipalvelualan ja kunta-alan työehtosopimusten sopimuskaudet umpeutuvat maaliskuun lopussa 2020. Näiden osalta tiiviimmät neuvottelut ajoittuvat vuodenvaihteen jälkeiseen aikaan.
Henkilökohtaiset avustajat ovat vammaisen henkilön apuna päivittäisissä toimissa kuten työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Erityinen piirre työssä on se, että sitä tehdään usein yksin ja pääasiallisena työntekopaikkana voi olla henkilökohtaisen avun käyttäjän koti. Työ onkin monipuolista ja vastuullista ja se voi olla myös fyysisesti ja psykososiaalisesti kuormittavaa.
Edellisellä sopimuskierroksella Heta-tessin kolme keskeistä muutosta olivat siirtyminen valtakunnalliseen vähimmäispalkkaan, palkkaryhmien rakentaminen ja mahdollisuus käyttää jaksotyötä työaikamuotona. Työntekijöiden näkökulmasta myönteisiä muutoksia olivat muun muassa palkankorotukset, kolmen päivän palkallinen tilapäinen hoitovapaa sekä kahden työaikaa lyhentävän arkipyhän lisääminen arkipyhäluetteloon (pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä). Kehitettävää riittää edelleen niin palkkauksessa kuin työehdoissakin. Edellisellä kierroksella palkkauksen perusteisiin tehtyjä muutoksia tulee arvioida ja jatkotyöstää edelleen vastaamaan työn vaativuutta.
JHL kysyi lokakuussa henkilökohtaisena avustajana työskenteleviltä jäseniltään näkemyksiä työehtosopimuskierroksen tavoitteisiin sekä heidän työnsä hyviä puolia ja kuormitustekijöitä. Näkemyksiä tuli laajasti niin palkkauksen kehittämiseen kuin työoloihinkin.
Henkilökohtaiset avustajat pääsääntöisesti arvostavat työtään. Merkille pantavaa kuitenkin on, että 65 % JHL:n kyselyyn vastanneista työskentelee osa-aikaisesti, pääasiallisesti joko vaihtelevan työajan sopimuksella tai runkosopimuksella. Vaihtelevan työajan sopimuksessa ei ole kiinteää tuntimäärää, vaan työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäistuntimäärän välillä, mahdollisesti myös niin sanottuna nollasopimuksena. Runkosopimus puolestaan ei ole työsopimus laisinkaan, vaan selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tai keikkoihin. Valtaosalle vastaajista tällaisilla sopimuksilla työskentely ei ole oma valinta, vaan ainoa tarjolla ollut mahdollisuus. Myös työvuorojen suunnitteluun, yhtenäisiin työpäiviin, työn ennakointiin ja kuormitukseen sekä työturvallisuuteen liittyvät haasteet nousivat esiin.
Tavoitteenamme on edistää henkilökohtaisen avun toimialalla pysyviä ja turvallisia työsuhteita, jotka takaavat tekijälleen myös riittävän toimeentulon. Tällä hetkellä noin puolet kyselyyn vastanneista henkilökohtaisista avustajista joutuu turvautumaan myös esimerkiksi soviteltuun päivärahaan tai asumistukeen tullakseen toimeen. Palkkauksen ja työolojen kohentuminen tukisi myös alan vetovoimaisuutta, sillä tarve henkilökohtaiselle avulle on kasvava.
