Elämä muuttuu, mutta joustaako työ muutosten mukana?
Väestörakenne Suomessa ikääntyy ja on aloja, joita uhkaa jo työvoimapula. Tulevalla tes-kierroksella onkin pohdittava, miten työelämässä voidaan konkreettisesti vastata ajankohtaisiin ilmiöihin ja haasteisiin.
Joustaako työntekijän työ, mikäli hän joutuu hoitamaan työn ohella sairaita vanhempiaan? Entä miten huomioimme ikääntyneiden ja osatyökykyisten mahdollisuudet työelämässä? Muun muassa näitä haasteita ratkaisemalla pystymme vaikuttamaan sekä työntekijöiden jaksamiseen että työvoiman saatavuuden haasteisiin.
Syksyn neuvottelukierros käy muilla liitoilla jo kuumana, vaikka JHL:n sopimusneuvottelut ovat vielä valmisteluvaiheessa. Tavoitteita JHL:n kierrokselle on pohdittu jo viime keväästä alkaen ja myös jäsenistömme ääni kuuluu vahvasti liiton tavoitteissa. Kyselyjen kautta olemme selvittäneet, mitkä asiat ovat JHL:läisille tärkeitä. Toukokuussa 2019 teetettyyn jäsenkyselyyn vastasi yli 8 000 liiton jäsentä. Heistä kaksi kolmasosaa piti erittäin tärkeänä työhyvinvoinnin parantamista.
Työsuojelu, työhyvinvointi, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä tasa-arvo ovat kaikille tärkeitä. Työelämän laatu kulkee rinnakkain työn tuloksellisuuden kanssa, ja se on myös työpaikkojen olemassaolon edellytys. Työpaikoilla ei riitä, että saadaan aikaan melkein tekemistä, kun kuntalaiset ja asukkaat haluavat saada riittävästi ja laadukasta palvelua.
Työaika ja työstä palautumisen kokonaisuus on jaksamisen kannalta tärkeää. Mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin on yhteydessä koettuun terveyteen ja sairauspoissaoloihin. Niinpä neuvotteluissa pyritään saamaan ratkaisuja, jotka tukevat työssä jaksamista sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.
Monet teemasta ovat tuttuja jo edellisiltä neuvottelukierroksilta, mutta kokonaan uusiakin avauksia on luvassa. Muun muassa mahdollisuus omien vanhempien hoitovapaaseen ja asiointiapuun on osoittautunut entistä ajankohtaisemmaksi myös yhteiskunnan näkökulmasta. Työntekijälähtöisten työaikajoustojen tarve koskee kaikkia, ei vain omia vanhempia hoitavia ja lapsiperheitä.
Opiskelijoiden työssä oppiminen lisääntyy jatkuvasti, ja tämä näkyy työpaikkaohjaajien kuormituksena. Työpaikkaohjaajien asemaa opiskelijoiden ohjauksessa on tärkeä parantaa. Tarvitaan ajankäyttöä, koulutusta tehtävään ja korvaus tästä ylimääräisestä työstä.
Työpaikat huutavat osaavaa työvoimaa, meitä kaikkia tarvitaan. Myös ikääntyneiden ja osatyökykyisten mahdollisuudet työelämässä pitää osata hyödyntää. Voitaisiinko esimerkiksi käyttää osatyökykyisten osaamista perehdyttäjinä?
Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla edistyy hitaasti. Siksi virka- ja työehtosopimuksiin tarvitaan määräyksiä lainsäädännön tueksi. Henkilöstön edustajien osallistuminen työpaikkojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön on varmistettava. Sopimusalojen laaja palkkakartoitus saatava alkuun, ja sopimuskaudella tehtävä työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi (”suvaus”) on käynnistettävä sopimusaloittain.
Henkilöstön edustajien toimintaedellytysten parantaminen on myös tärkeänä asiana neuvottelupöydissä. Työsuojeluvaltuutetut tekevät tärkeää työtä työntekijöiden edustajina työsuojelun yhteistoiminnassa. JHL:n tavoitteena onkin saada henkilöstön edustajien toimintaoikeuksiin oleellisia parannuksia.
Työelämän laatuasiat ovat tällä sopimuskierroksella siis aikaisempaa isommin mukana. Pelkkä palkankorotus ei riitä.
***
Blogi on ensimmäinen kirjoitus JHL:n blogisarjassa, jossa käydään läpi keskeisiä teemoja talven ja kevään 2020 tes- ja ves-kierrosta varten. Lue lisää JHL:n neuvottelutavoitteista verkkosivultamme jhl.fi/neuvottelutavoitteet.
