Seuraava taantuma saisi kunnat polvilleen
Vähemmän rahaa hoivaan ja varhaiskasvatukseen. Paineita ryhmäkokojen suurentamiseen sekä palvelujen ulkoistamisiin taloudellisista syistä. Muun muassa tällaisia haasteita kuntiin on tullut valtionosuuksien leikkausten myötä. Seuraavassa laskusuhdanteessa kuntien palvelut ovat todella vaarassa, mikäli valtionosuuksia ei kasvateta.
Väistyneen hallituksen toimet ovat lisänneet myös tänä vuonna kuntien talousahdinkoa. Kuntaliiton tuore yhteenveto osoittaa, että hallituksen leikkausten seurauksena kunnilta on jäänyt saamatta lähes miljardi euroa valtionosuuksia vuosien 2016 ja 2019 välilä. Uudelle hallitukselle on siis välttämätöntä lisätä kuntien valtionosuuksia.
Kuntalaisille pienentyneet valtionosuudet näkyvät esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja hoivan laadussa. Henkilöstömenojen pienentyminen on merkinnyt kuntatyöntekijälle entisestään suurempaa epävarmuutta työstä, isompaa työtaakkaa sekä kamppailua työssä jaksamisen kanssa.
Kunnat ovat tiukentuneesta taloustilanteesta johtuen joutuneet leikkaamaan kuluistaan viime vuonna runsaat 200 miljoonaa euroa, joka on nipistetty lähinnä henkilöstömenoista. Myös edeltävinä vuosina kuntien omat henkilöstöön kohdistuneet säästöt ovat olleet merkittäviä, noin 300 miljoonan euron suuruusluokkaa. Valtionosuuksien leikkaukset ja sitä kautta henkilöstöön kohdistuneet leikkaukset ovat näkyneet kaikkein tärkeimmissä peruspalveluissa.
Kuntaliiton selvityksestä ilmenee, kuinka leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat vieneet kunnilta resursseja.
Lähde: Kuntaliiton Valtionosuus 2018 -selvitys, kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen
Yllä olevassa kuvassa valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kumulatiivisesti, eli ne kertautuvat vuosi vuodelta. Jos valtionosuuksia ei olisi leikattu, kunnilla olisi ollut 2016-2019 välillä miljardi euroa enemmän käytettävissä näiden peruspalveluihin.
Kunnissa paineet veronkorotuksiin ovat kasvaneet nopeasti. Menneenä hallituskautena kunnat ovat paikanneet peräti 191 kertaa heikentyneitä tulojaan veronkorotuksin. Tämä selviää Veronmaksajien keskusliiton taulukosta, kun summaa yhteen vuosien 2016-2019 aikana veroprosenttia nostaneiden kuntien määrän. Pieni- ja keskituloisten suomalaisten taloudellinen asema on tätäkin kautta heikentynyt.
Kuntaliiton graafista selviää, peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset ovat kohdistuneet kovimmin sosiaali- ja terveystoimeen (lähes 600 miljoonaa euroa). Myös esi- ja perusopetus sekä varhaiskasvatus joutuivat jälleen leikkausten kohteeksi. Taloustilanteen kiristymisellä on ollut suuri merkitys erityisesti kuntien henkilöstöön, jotka eivät ole päässeet nauttimaan talouskasvun hedelmistä, vaan joutuneet leikkausten maksumiehiksi ja -naisiksi.
Sote-hankkeen kaatuminen sekä kuntien leikkaukset ovat lisänneet epävarmuutta kunnissa sekä lisänneet paineita palvelujen ulkoistamiseen. Niin sanotulla rajoituslailla on hillitty kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointieja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana. Tärkeää on, että säädettyä lakia jatketaan siihen asti kunnes uudistus saadaan voimaan. Rajoituslakia olisi siis tarpeen jatkaa koko alkava uusi vaalikausi ja todennäköisesti myös seuraavan vaalikauden alkuun.
Viime vaalien alla opiskelijat haastoivat poliitikkoja antamaan koulutuslupauksen siitä, että koulutukseen ei kajottaisi. Tästä huolimatta koulutusleikkaukset tehtiin ja kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet myös sivistystoimen peruspalveluihin, kuten esi- ja perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Valtionosuuksien leikkaukset veivät sivistystoimesta yhteensä 337 miljoonaa euroa vuosien 2016-2019 aikana. (Lähde: Kuntaliiton selvitys, sivu 4.)
Hallitus on heikentänyt kuntien taloutta aikana, jolloin yleinen taloustilanne on ollut suotuisa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa tarkastellaan kuntatalouden kestävyyttä myös tilanteessa, jolloin yleinen talouskasvu on hitaampaa.
Jotta kunnat selviäisivät velvoitteistaan tuottaa palveluita myös hitaamman talouskasvun oloissa, on valtionosuuksia välttämättä lisättävä. Myös lomarahaleikkauksen päättyessä on siihen tarvittava rahoitus palautettava kunnille.
JHL kertoo lähiaikoina oman ehdotuksensa sote-uudistuksen jatkamiseksi sekä julkisia palveluita tuottavien yritysten yhteiskuntavastuun lisäämiseksi. Tärkeää on, että tulevalla vaalikaudella keskitytään sote-uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin ja sosiaali- ja terveyspolitiikan kuntoon saattamiseen. Näitä samoja tavoitteita olemme tuoneet esille myös JHL:n vaalitavoitteissa.
Seuraavan hallituksen keskeiseen työhön kuuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio. Se oli alun perin yksi uudistuksen suurista tavoitteista, mutta unohtui hallituskauden aikana päätetyn lehmänkaupan myötä.
