Sote- ja varhaiskasvatusalan Villi länsi tarvitsee ohjat
Ihmisen hoidon ja hoivan pitäisi olla ensisijaisesti ihmisarvoisen kasvun, toipumisen ja vanhuuden tukemista – ei markkinahuumaa, jossa unohdetaan ihminen. Julkisten palvelujen tuottajille tarvitaan lisää yhteiskunnallista vastuuta, kirjoittaa JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala blogissaan.
Hoito- ja hoivamarkkina ei ole samanlainen pelikenttä kuin vaikkapa kulutustavaramarkkina. Hoidon tarpeessa oleva ihminen ei yleensä pysty valitsemaan, käyttäkö hän palvelua, vaan hän sitä välttämättä tarvitsee esimerkiksi sairautensa vuoksi. Ylivoimainen osa julkisen palvelun markkinasta on julkisrahoitteista eli verovaroilla rahoitettua. Tämän vuoksi meidän tulisi olla tarkkana siinä, pysyvätkö verovaramme kotimaassa vai karkaavatko ne ulkomaille.
Yhteiskunnallinen vastuu toteutuu parhaiten, kun julkinen sektori itse vastaa ja tuottaa leijonanosan kuntalaisten palveluista. Tällöin poliittiset päättäjät, jotka vastaavat virkamiesten esitysten pohjalta muun muassa palveluiden mitoituksesta ja käytännön päätöksistä, voivat puuttua ongelmatilanteisiin nopeasti. Julkista palvelua voidaan tuottaa vastuullisesti myös sen itsensä omistamissa inhouse- ja muissa yhtiöissä.
Yksityiset yritykset ja järjestöt tuottavat myös jatkossa osan julkisista palveluista. Näiden rooli on täydentää julkisen sektorin itsensä tuottamia palveluita. Päättäjät linjaavat sen, missä tuo raja kulloinkin kulkee.
Suomeen tarvitaan oma erillinen lainsäädäntö yhteiskunnallisista yrityksistä, joka velvoittaisi julkisia palveluja tuottavia yrityksiä yhteiskuntavastuuseen. Tämä voidaan toteuttaa parhaiten muutamilla reunaehdoilla.
Aluksi tarvitaan kirjaus tulevaan hallitusohjelmaan siitä, kuinka laatu ja palvelujen saatavuus ovat toteutuneet sosiaali- ja terveysalalla ja varhaiskasvatuksessa niissä palveluissa, jotka on toteutettu verovaroin, yksityisten yritysten toimesta.
Selvityksen perusteella käynnistettäisiin lainsäädäntötyö, jolla voidaan puuttua mm. palvelujen laatuongelmiin, puutteelliseen laadunvalvontaan, vääränlaiseen kilpailuttamiseen sekä riittävään henkilöstömitoitukseen, esimerkiksi kotihoidon henkilöstön osalta
Selvityksessä otettaisiin kantaa lainsäädännön (mm. hankintalain) uudistamiseen siten, että yhteiskunnallisten kriteereiden asettamista hankinnoissa helpotetaan. Esimerkiksi hankintalain sidosyksikkörajaa tulisi nostaa 20 %:iin (nykyään 5 %), EU-lainsäädännön mahdollistamalla tavalla.
Selvitystyön tuloksena voidaan säätää uusi lainsäädäntö julkisista, yhteiskunnallisista yrityksistä, jotka tuottavat julkisrahoitteisia palveluita mm. sosiaali- ja terveysalalla sekä varhaiskasvatuksessa.
Tällöin voitaisiin ottaa kantaa mm. siihen, kuinka paljon verovaroin tuotetuilla palveluilla tehdään voittoa, kuinka tuottoa tulisi palauttaa julkisten palveluiden kehittämiseen tai millaista tietoa markkinoilla toimivien yritysten olisi palvelun järjestäjälle annettava (eli käytännössä valvoville virkamiehille ja päättäjille).
Palvelutuotantoon liittyvää selvitystyötä on tehty aiemmin mm. Työ- ja elinkeinoministeriössä TEM:issä (2011). Myös Ruotsissa on pohdittu voitontavoittelun hillintää sosiaali- ja terveysalalla sekä koulutuksessa (lisää aiheesta mm. täällä ja täällä).
Lopuksi voimme vielä kysyä, miten markkinalogiikka ylipäätään sopii esimerkiksi hoidon ja hoivan peruspalveluihin. Ainakin peruspalveluihin se sopii huonosti. Nyt on juuri oikea aika ottaa tilanne hallintaan ja säädellä uudelleen markkinaa, jossa yksityiset yrityksen julkisen sektorin kumppanina osallistuvat palveluiden tuottamiseen.
Markkinoistamista ollaan hallituskauden ajan ajettu sote-hankkeen kautta koko terveydenhuoltoon valinnanvapaus- eli markkinamallin kautta. Seuraukset uhkaavat olla järkyttävät paitsi suomalaiselle terveydenhuollolle että myös veronmaksajalle. Muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että maan hallituksen perustelut kolmen miljardin euron sote-uudistuksen kustannussäästötavoitteille ovat edelleen epäselvät (raportti 2018, sivu 10).
Yhteiskunnallisen vastuun lisääminen julkisia palveluja tuottaville yksityisille yrityksille on yksi JHL:n tulevista hallitusohjelmatavoitteista. Tästä aiheesta sekä muista tavoitteistamme tiedotamme lisää huomenna 29. tammikuuta, kun JHL julkaisee hallitusohjelmansa.
