Päätös irtisanomissuojasta testaa kolmikannan ja luottamuksen

Tarvittiin ay-liikkeen suuri voimannäyttö, jotta maan hallitus taipui tekemään irtisanomislain valmistelussa jokseenkin järkevän ratkaisun. Jälkikäteen voidaan todeta, että aivan samaan tulokseen olisi voitu päästä luultavasti varsin pikaisella kolmikantaisella valmistelulla. Nyt väliin mahtui eduskuntamänöövereitä ja erilaisia temppuja. Aito kolmikanta ei ole vieläkään palannut.

Olen ylpeä JHL:n ja muiden liittojen aktiivien ja jäsenten ponnisteluista paremman työelämän puolesta. Tavallisten suomalaisten laaja vastarinta sai hallituksen perääntymään suunnitelmistaan. Oli koettu viimeinen niitti.

Lopputuloksena hallitus joutui perääntymään yrityksen kokoon liittyvistä rajoista. Esitys ei enää synnytä uhkaa yleisestä irtisanomissuojan heikennyksestä, mikä olisi ollut uhkana, jos lakiin olisi jätetty esim. 10 tai 20 hengen rajat yrityksen koolle.

Esitys irtisanomissuojan heikennyksestä muuttui malliksi, jossa henkilöperusteisia irtisanomisia koskevassa kokonaisharkinnassa yrityksen koko nostetaan nykyisen työsopimuslain perusteluista itse lakiin.

SAK ja muut keskusjärjestöt ovat linjanneet tiukasti, että lain perustelut on linjattava yhdessä kolmikantaisesti. Tämän kautta halutaan varmistaa mm. se, ettei lakiin tai sen perusteluihin tule kirjatuksi eriarvoistavia elementtejä. Tästä syystä vaadimme perusteluiden valmistelua kolmikannassa eli yhdessä työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen kesken. Työntekijöiden on tiedettävä, mikä on heidän suojansa irtisanomista vastaan.

Perusteluiden yhdessä katsominen mittaa luottamusta, ja se on ay-liikkeen ja maan hallituksen välillä edelleen olematon. Koko hallituskauden ajan vallalla ollut ongelma säilyy, eli pääministeri ja työmarkkinatoimijat ymmärtävät kolmikannan eri tavoin. Pääministerille asiat “käyvät” kolmikantaisessa valmistelussa ja hallitus tekee ratkaisunsa sen pohjalta tai siitä huolimatta. Ay-liikkeelle kolmikanta on neuvottelumenettely, jossa aidosti pyritään ongelmien ratkaisuun. Tällä hallituskaudella työnantajat ja yrittäjät ovat voineet luottaa siihen, että poliittinen ohituskaista toimii, jos neuvottelut eivät etene. Pahaa pelkään, että tässä asiassa ei mikään ole muuttunut.

Hallitus taipui myös parissa muussa kysymyksessä – aktiivimallissa sekä karenssin lyhentämisessä – kolmikantaiseen valmisteluun. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä oikeaa kolmikantavalmistelua, vai jälleen kerran pelkkää silmänlumetta.

Hallituksen halu heikentää irtisanomissuojaa oli ideologinen tavoite, koska Suomen irtisanomisturva ei ole erityisen vahva. Nämä irtisanomisratkaisut eivät juuri lainkaan lisää työllisyyttä, joten tämä tavoite kärjessä ei hallitus hankkeitaan ole tehnyt.

Suomen hallituksen kompromissihaluun vaikuttivat paitsi ay-liikkeen toimet, niin myös se, että esityksen tulee olla perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukainen. Alkuperäisissä esityksissä olisi ollut lisäksi selkeyteen liittyviä ongelmia.

Irtisanomislaki oli viimeinen niitti maan nykyisen hallituksen pitkässä listassa palkansaajien aseman heikentämistä.

Julkisten palveluiden ja palkansaajien arkeen on tehty jatkuvasti heikennyksiä. Subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu ja näin heikennetty naisten asemaa. Vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu. Vanhempainvapaan päivärahoja leikattu. Samoin on leikattu oikeutta sairastaa vuosilomalla, vähennetty vuosiloman kertymistä perhevapaalla ja leikattu ansiosidonnaisen päivärahan kestoa. On pidennetty koeaikaa, lyhennetty aikuiskoulutuksen kestoa sekä ammatillisen koulutuksen määrärahoja.

Lähes kaikkia Kelan etuuksia on leikattu, ja näin heikennetty eniten niiden asemaa, joilla on tässä yhteiskunnassa kaikkein vähiten. Yleisen asumistuen perusomavastuuta on suurennettu. Opiskelijoiden opintorahaa suhteessa lainaosuuteen on leikattu. Palkkatuella tehdystä työstä kertyvää työssäoloehtoa on kiristetty. Ja vielä kaiken päälle: on kuritettu työttömiä tekemällä aktiivimalli ykkönen ja laittamalla liikkeelle ns. aktiivimalli kakkonen.

Hallituskausi on päättymässä. Toivoa sopii, että tulevaisuudessa riitelyn sijaan aito kolmikanta voisi jälleen tehdä paluun työmarkkinapolitiikassa. Aito kolmikanta tarkoittaa sitä, että myös palkansaajan ääntä kuullaan päätöksenteossa, ja että esitykset syntyvät neuvottelun perusteella, eikä poliittisia ohituskaistoja härskisti käytetä.

***

P.S. Lue täältä tarkempi JHL:n analyysi uudesta esityksestä irtisanomislaiksi.