Verot kuuluu kaikille!
Yritysveroilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömiä palveluita. Yritysveroa kannattaa puolustaa: jos yrityksiltä saadaan vähemmän verotuloja, puuttuvat veroeurot saatetaan kerätä palkansaajien ja kuluttajien kukkarosta.
Verotus puhuttaa nyt monella tavalla. Suomessa kansalaiset ovat juuri täydentäneet veroilmoitustaan. JHL on puolestaan liikkeellä yhdessä ay-keskusjärjestöjen ja kehitysjärjestö KEPAn kanssa vaatimassa yritysverotuksen uudistamista EU:ssa.
Yritysverotus vaikuttaa meihin kaikkiin. Yritykset maksavat veroa 20 prosenttia verotettavista tuloistaan. Nämä verot menevät valtiolle ja kunnille. Yritysvero on ikään kuin korvaus yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja infrastruktuurista. Yritykset tarvitsevat teitä, sähköä, vettä ja viranomaispalveluja. Digitaaliset ohjelmistoyritykset tosin saattavat jo toimia ilman konttoria, mutta eivät nekään toimi täysin irrallaan yhteiskunnasta. Onpa diginörttikin jossain koulunsa käynyt, verovaroilla!
Yritysveroa on syytä puolustaa, ja verot on saatava kerätyksi. Jos yritysveroa kevennetään (kuten edellisellä vaalikaudella tehtiin kahteen otteeseen), se saattaa merkitä kiristystä muuhun työn ja kulutuksen verotukseen. Kunnissa näkyy, kuinka herkästi kunnan saama yritysveron tuotto liikkuu suhdanteiden mukaan, ja kuinka iso yrityskauppa voi heilauttaa tuottoa.
EU voi puuttua epäreiluun verokilpailuun
Mitä tekemistä EU:lla sitten on verojemme kanssa? EU:lla ei ole valtaa periä tai kerätä veroja, ja EU-maat saavat itse valita verojärjestelmänsä. Kilpailun vääristymiseen EU sen sijaan voi puuttua, ja on jo puuttunutkin. Osa jäsenmaista houkuttelee monikansallisia yrityksiä halvemmalla yritysverolla. Tällaisesta verokeinottelusta aiheutuu merkittäviä tulonmenetyksiä. Jos yritykset maksavat vähemmän veroja, joutuvat valtiot keräämään enemmän verotuloja palkansaajilta ja kuluttajilta. Muuten hyvinvointipalvelut rapautuvat.
EU-tason yhteinen ratkaisu estää verokeinottelua tehokkaammin kuin jäsenmaiden omat toimet.
Keinoja verokilpailun ja verokeinottelun suitsimiseen löytyy, mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa. EU:n verolainsäädäntöä koskevat päätökset vaativat kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä.
Suomessa sote-uudistus tuo vielä omat haasteensa, sillä alan yritystoimintaan liittyy erityisiä verovälttelyriskejä. Monet järjestöt ovat vaatineet valinnanvapauslakiin tiukempia kirjauksia verovastuullisuudesta. Tiedot yrityksen veronmaksusta, sotumaksuista ja työehdoista on julkaistava sellaisessa muodossa, että myös tulevat maakuntapäättäjät, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat tutkia niitä helposti. Tässä voimme hyvin tehdä omia ratkaisuja.
JHL, SAK, Akava, STTK ja KEPA vaativat, että Suomen on oltava aktiivinen ja vaikutettava yritysverotuksen yhtenäistämiseen, avoimuuteen ja minimitasoon EU:ssa. Eduskuntavaalien ja EU-vaalien lähestyessä meidän on syytä hakea uusia kumppanuuksia ja vaatia yhdessä oikeudenmukaista verotusta – meille kaikille!
Järjestöjen yhteinen kannanotto yhteisöverotuksesta julkaistiin maanantaina 14.5.2018, ja siitä olivat keskustelemassa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), kansanedustajat Harri Jaskari (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.) sekä talouspoliittinen neuvonantaja Vesa-Pekka Poutanen EU-komissiosta.
