Sote- ja maakuntauudistuksessa iso ongelma: voidaanko kuntayhtymien omaisuus siirtää valtiolle ilman korvausta?

Sote- ja maakuntauudistus on jättipaketti, jonka monia virheitä pitää korjailla jälkikäteen. Vieläkään ei tiedetä esimerkiksi sitä, millä ehdoilla kuntayhtymien sairaalat ja muu omaisuus siirtyisivät maakunnille. Nykyinen lakiehdotus voi loukata kuntayhtymien oikeutta omaisuuteensa, vaikka omaisuudensuojasta määrää perustuslaki.

Perustuslakivaliokunnalta odotetaan selkeää kantaa siihen, rikkooko hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta perustuslakiin kirjattua omaisuudensuojaa. Yksi esityksen suurista ongelmista on se, että Suomessa erittäin vahva omaisuudensuoja sivuutetaan lähes tyystin. Perustuslain 15 pykälän mukaan jokaisen omaisuus on suojattu ja ”omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.”

Uudistuksen omaisuusjärjestelyjä käsitellään maakuntauudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 15/2017). Tällä hetkelle sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt ovat kuntayhtymien omaisuutta. Hallitus ehdottaa, että kiinteistöt siirretään suoraan ja korvauksetta valtakunnalliselle palvelukeskukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntien omaisuutta siirtyy valtiolle ilman korvausta.

Esitys saattaa olla ongelmallinen perustuslain omaisuudensuojan näkökulmasta. Kuntayhtymät ovat kuntien perustamia ja omistamia. Niiden omaisuus on pohjimmiltaan kuntien ja siten myös yksityisten kuntalaisten omaisuutta.

Omaisuudensuojan ja kuntayhtymien omien sääntöjen perustalta esimerkiksi sairaanhoitopiirit olisi ensin purettava siirtämällä niiden omaisuus kunnille. Kunnille olisi tämän jälkeen suoritettava omaisuudesta käypä arvo. Maan hallitus on selvästi lähtenyt siitä, että esimerkiksi sairaanhoitopiireillä ei ole omaisuuden suojaa. Hallitus ajattelee, että sairaanhoitopiirien omaisuus voidaan siirtää toiselle julkiselle toimijalle ilman korvausta. Perusteluna käytetään sitä, että siirrettävä omaisuus on hankittu verovaroilla.

Käsitys on kuitenkin erikoinen. Omaisuutta on ennenkin siirrelty julkiselta omistajalta toiselle, esimerkiksi kunnasta toiseen. Kun osa Sipoosta maa-alueesta liitettiin Helsinkiin vastoin Sipoon tahtoa, maksettiin siirrosta korvauksia Sipoolle. Puolustusvoimissa on tehty monenlaisia omaisuusjärjestelyjä. Tärkeää omaisuuden siirtämisessä on ollut se, että siirrettävä omaisuus on arvioitu. Mahdolliset kiistat voidaan ratkoa tuomioistuimissa, jos niitä tulee. Nyt ollaan hakemassa aivan toisenlaista ratkaisua, jonka lainmukaisuudesta ei ole tietoa.

Valtion suunnitelmat ovat myös vastoin monien kuntayhtymien sääntöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin purkautumisesta ja siihen liittyvästä loppuselvityksestä (HUS Perussopimus 23 §) todetaan seuraavaa: ”Sairaanhoitopiirin purkautuessa valtuusto päättää loppuselvityksestä, josta hallitus huolehtii. Sairaanhoitopiirin varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoutusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääomaosuuksien suhteessa”.

Husin peruspääoma on noin 400 miljoonaa euroa. Jos se palautetaan kunnille ja korvataan vieraalla pääomalla, kunnat saavat korvauksen ja velka siirtyy siirron mukana maakuntien kautta Maakuntien tilakeskukselle. Tähän menettelyyn Husilla ja muilla sairaanhoitopiireillä on täysi oikeus.

Kunnat ja kuntayhtymät tulevat luultavasti suojaamaan omaisuuttaan myös muilla keinoilla. Tämäkin osoittaa, että luottamus toimijoiden kesken on kovin ohut, ja että hyppy tuntemattomaan on huonompi ratkaisu kuin kehittää nykyistä, varsin toimivaa kokonaisuutta.

Esityksessä on myös se ongelma, että omaisuuden ylipäätään ajatellaan siirtyvän kunnilta maakunnille ilman korvausta. Suomessa on vahva omaisuudensuoja, joka koskee sekä yksityishenkilöitä että erilaisia yhteisöjä. Yhteisöjä ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Nyt on epäselvää, koskeeko omaisuuden suoja myös sairaaloita, jotka kunnat omistavat. Tähänkin kysymykseen joudutaan hakemaan vastausta perustuslakivaliokunnasta, koska hallituksella ei sitä ole.

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseksi sekä maakuntahallinnon luomiseksi on valtava paketti. Jos hanke toteutuu, jää järjestelmään paljon korjattavaa. Keskeisin niistä on uuden maakuntahallinnon demokraattinen asema. Hallituksen esitys keskittää paljon nykyistä enemmän valtaa valtion viranomaisille. Vastuu palveluiden järjestämisestä jää kuitenkin maakunnille. Vallan ja vastuun tulisi olla yksissä käsissä.