Haluaako yksityinen sosiaalipalveluala olla EK:n heikoimpia palkanmaksajia?

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla suurimmat yritykset tekevät rutkasti voittoa ja ylistetään työntekijöiden arvoa. Tästä huolimatta työntekijöiden palkkoja tallataan alaspäin ja moni työntekijä ja moni tekijä sinnittelee nollasopimuksella.

Liittokierros on alkanut myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Tosin hieman yskien, koska heti alkuun on jouduttu selvittelemään edellisellä kiky-kierroksella sovittuja asioita. Keskustelua työnantajaliiton kanssa on käyty perinteisin näkemyksin. Työnantajaliitto muistuttaa, ettei talouden nousuun voi luottaa, eikä se näy yksityisellä sosiaalipalvelualalla; eli maltillisia korotuksia ja työnantajille myös saatavaa.

Työntekijäpuolen järjestöt edellyttävät ostovoiman nousevan plussan puolelle tällä kierroksella. Sillä pyritään tasaamaan edellisen työnantajaliiton kuppauskierroksen vaikutuksia. Ja voi sitä siunailun määrää työnantajan puolelta, kun tuodaan esiin yksityisen sosiaalialan yleisesti alhaisempi palkkataso verrattuna esimerkiksi julkisen sektorin vastaaviin tehtäviin.

Elinkeinoelämän Keskusliiton palkkatilaston 2016 mukaan ”EK:laisilla” aloilla palkat nousivat keskimäärin lähes prosentin. Yksityisellä sosiaalialalla muutos oli -0,1 %. Säännöllisen työajan ansio oli 2 556 euroa kuukaudessa kun se taasen oli kunta-alalla 2 729 euroa kuukaudessa. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla sen sijaan työskennellään toista sataa euroa pienemmällä palkalla ja lyhyemmillä lomilla kuin kunta-alalla vastaavissa tehtävissä.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on myös käynnissä halpuutuskilpailu odotetun sote-uudistuksen kilpailutuksissa pärjäämiseksi. Sote-palveluiden kokonaisulkoistuksissa palkkoja muokataan uuden työehtosopimuksen muotoon. Siinä samalla aiempi palkka muutetaan aina sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkaluokan alhaisimmaksi ko. palkkaryhmän palkaksi ja ylimenevä osa siirretään lisäksi, joka ei konsaan korotu yleis- tai muillakaan korotuksilla, eli sulaa pois. Lisäksi uudet työntekijät voidaan jatkossa palkata halvimman mukaan. Tämä näkyy jo palkkojen laskemisena, joka myöstulee kiihtymään edelleen. Suurimmat yksityisen sosiaalipalvelualan yritykset tekevät rutkasti voittoa, mutta ei siitä työntekijöille mitään jaeta. Juhlapuheissa työntekijä saa olla yrityksen tärkein voimavara ja arvostettu, mutta palkalla ei marketin kassalla juhlita. Vielä kun lisätään 0- työsopimus työntekijän allekirjoitettavaksi, voi yritys olla rauhassa ja kaataa yrittäjyysriskinsä työntekijän niskaan huoletta. Jos asiakas peruu palvelun tai asiakkaiden määrä vähenee, ei 0-sopimuslaista työntekijää tarvita eikä palkkakuluja tule.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla yritykset ovat maan ja taivaan väliltä siinä, mitä yrityksen kokoon tulee. On jättimäisiä Attendoja, Espereitä, Pihlajalinnoja ja Touhuloita ja sitten pieniä perheyrityksiä, joissa on omistajan lisäksi vain kourallinen ulkopuolista työvoimaa. Näiden palkanmaksukyky on aivan eri planeetoilta. Tämän vuoksi työnantajaliitto ajaakin yltiömaltillista palkankorotuslinjaa, joka ei missään nimessä saa olla yleistä linjaa suurempi. Palkkojen jälkeenjääneisyyttä muista ei voi ryhtyä kuromaan kiinni. Työnantajaliiton hallinnossa isot konsernit jyräävät ja heille tällainen maltillisuus on mannaa. On herttaista olla tässä kohtaa lojaali pienemmille yrittäjäkumppaneille ja vaalia heidän palkkakustannustensa hillitsemistä. Ihan vahingossa siitä on hyötyä isoillekin ja saavat sitten ostaa pienemmät yritykset pois markkinoilta. Tällöin voidaan maksaa kaikille työehtosopimuksen mukaista matalinta mahdollista peruspalkkaa, aiempien korkeampien palkkaluokkien sijaan.

Työnantajaliitto on myös erittäin nihkeä antamaan palkkatilastoja, joista näkisi tarkemmin palkkaluokkiin sijoittumiset ja niissä maksetut palkat. Siellä ei haluta ymmärtää sitä, mihin sellaisia tarvitaan. On tietysti hyvä, jos voimme mututuntumalla heittää arvailuja ja perustella niillä vaatimuksiamme ja työnantajaliitto myös sitten uskoo meitä. No kaunis unihan se olisi.

Pidämme neuvottelupöydässä oikein rauhallisen ja pitkän joulutauon ja palaamme agendalle ensi vuonna. Se on sitten uusi vuosi ja toivottavasti myös freesit ja avoimet ajatukset kaikilla!

Tietoa työehtosopimusneuvotteluista

JHL:n neuvottelema työehtosopimus ja neuvotteluosapuolet:

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus

• Työntekijäpuolen edustajat: JHL, Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö (TSN), Jyty-Pardia-STHL –neuvottelujärjestö sekä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
• Työnantajapuolen edustajat: Hyvinvointialan liitto

Sopimuksen piirissä 70 000 henkilöä, joista JHL:läisiä 7 400.

Sopimuskausi päättyy 31.1.2018.

Lue lisää JHL:n sopimusneuvotteluista:

JHL:n sopimusneuvottelut 2017-2018
JHL:n neuvottelutavoitteet 
Videoita Youtubessa JHL:n sopimustavoitteista