Laitoshuoltajan koulutuksen lopettaminen olisi uhka sairaaloiden turvallisuudelle

Laitoshuoltajat ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua. He työskentelevät sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa. Heidän tehtävänään ei ole pelkästään huolehtia kohteen puhtaanapidosta, vaan myös asiakkaiden ja asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenneuudistuksen myötä Suomessa ollaan lähivuosina lakkauttamassa laitoshuoltajan koulutus, ja jatkossa koulutettaisiin vain toimitilahuoltajia. Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaa vuosittain noin 1200 henkilöä, mikä on huomattavasti enemmän kuin 300 – 450 toimitilahuoltajan ammattitutkinnon suorittavaa.

Miksi juuri nyt ollaan lakkauttamassa työelämälähtöinen tutkinto, jolla on mahdollista työllistyä koko Suomessa? Johtaako tämä siihen, että tulevaisuudessa on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä, joilla on riittävä osaaminen korkean sairaalahygieniaosaamisen tuottamiseen?

Alan ammattilaisten käymieni keskustelujen mukaan laitoshuoltajan koulutuksen lopettaminen olisi iso ongelma esimerkiksi sairaaloille. Riskinä voi olla se, että sairaalabakteeriepidemiat lisääntyisivät. Lisäksi henkilöstön riittämätön koulutus voi aiheuttaa mm. potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä, esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole riittävästi osaamista ja tietoa liittyen ruuanjakoon sekä hoidollisten-lääkinnällisten hoitolaitteiden huoltoon.

Uudistuksen taustalla on tavoite yhdistää kiinteistö-, kotityö- ja puhdistusalat yhdeksi kokonaisuudeksi ammatillisessa koulutuksessa. Nyt näyttää että uudistustyössä on jäämässä pois laitoshuollon osaaminen, vaikka työelämä on tuonut esille tulevaisuuden osaamistarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvassa toimintaympäristössä.

Työmarkkinaosapuolilla on näkemysero siitä, mihin suuntaan puhtausalaa halutaan kehittää. Halutaanko syventää puhtausalan ammattilaisten osaamista vai pikakouluttaa alalle monialaosaajia, joilla ei ole valmiuksia työskennellä korkean laatu- ja hygieniatason kohteissa? Lisäksi taustalla on taloudelliset seikat – halutaan ostaa yhä edullisemmin puhtausalan palveluja.

Myös julkinen sektori ulkoistaa tai kilpailuttaa yhä useammin tuki- ja peruspalvelunsa. Henkilöiden osaaminen ja ammattitutkinnot on mahdollista huomioida julkisissa hankinnoissa, jolloin kilpailutuksen järjestävä hankintayksikkö voi edellyttää kilpailutukseen osallistuvilta yrityksiltä ammatillista pätevyyttä. Siirtymällä vain toimitilahuoltajan tutkintonimikkeeseen voidaan kilpailutuksissa jättää ulkopuolelle laitoshuoltajat. Taustalla on halu luoda suurille yrityksille paremmat asetelmat kilpailutuksissa.

**
Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Asiasanoja päivitetty 13.11.2017