Hoivaa kiireellä vai kiitoksella?
Työsuojeluvaltuutettuna olen päässyt seuraamaan kotihoidon tilanteen muuttumista. Tuntuu, että joka vuosi tilanne vain pahenee. Kotihoidon työntekijät saavat osakseen muun muassa haukkumista, potkimista, lyömistä, puremista. Uhkatilanteiden määrä ainakin meillä Jyväskylässä on noussut huimasti ja tuntuu, että ollaan hieman kädettömiä tämän asian edessä.
Asiaa pidetään kyllä esillä juhlapuheissa, kotihoitoa teoriassa arvostetaan, mutta se arvostus ei näy tukena kotihoidon työntekijöille. Resurssipula on huutava. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, mukaan ovat tulleet myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Kuitenkin työntekijämäärä on pysynyt samana kuin ennen, jolloin mummo vielä kutoi sukkaa keinutuolissa, kaappikello raksutti mukavasti ja oli aikaa juoda kahvit ja rupatella.
Tänä päivänä työvuoron aikana saattaa olla 20-30 käyntiä, aikaa muutama minuutti per käynti. Ei ole aikaa tehdä kuin välttämätön pakko, vaikka tietäisi, että se mummo/pappa odottaisi paljon muutakin. Jutustelua, läheisyyttä, toista ihmistä olemaan hetken aikaa vierellä. Turhan usein kotihoidon työntekijän käynti on vanhuksen ainoa kosketus ulkomaailmaan päivän aikana. Jos se käynti kestää muutaman minuutin, kysymys herää onko tämä enää vanhuksen ihmisarvoista kohtelua?
Kotihoidon työntekijöiden riittämättömyyden tunne seuraa heitä usein kotiin, mikä kuormittaa ja vaikuttaa jo yöuniinkin. Mieti itse, miltä tuntuu jättää kyynelehtivä vanhus yksin kotiinsa, kun ei kerta kaikkiaan ole aikaa jäädä hänen luokseen.
Jos kotihoitoon tuodaan yhä raskaampaa hoitoa vaativia vanhuksia, sen täytyy näkyä myös resurssien määrässä. Määrän lisääminen toisi työntekijöille enemmän aikaa olla vanhuksen luona. Saattaisin kuvitella, että vanhusten hyvinvointi lisääntyisi ja sen myötä esimerkiksi laitoshoidon tarve vähenisi. Eli sijoitettu raha maksaisi kyllä itsensä moneen kertaan takaisin.
Summa summarum: Kotihoidon työntekijät tekevät oikeasti työtä sydämellään ja työtahtiin nähden käsittämättömän pienellä korvauksella. Heidän olisi jo aika saada ansaitsemansa arvostus muutenkin kuin vain juhlapuheissa. Myös vaalien jälkeen.
