EU-vaalit

• Työmarkkinavuoropuhelua ja työehtoneuvotteluja on vahvistettava kansallisesti ja Euroopan tasolla.
• Työelämän lainsäädännön kehittämistä on jatkettava.
• Työelämän tasa-arvoa on parannettava, epävarmuutta ja turvattomuutta on vähennettävä. Työsuhdeasema on turvattava kaikille työntekijöille, kun työsuhteen tunnusmerkit toteutuvat: alustatyödirektiivi valmiiksi.
• Työsuojelulainsäädäntöä pitää uudistaa edelleen. Riskit muuttuvat: psykososiaalisen kuormitus ja kuumassa työskentely.

• Työntekijöiden ja ammattiliittojen on oltava mukana digitalisaation valmistelussa ja toteutuksessa kaikilla tasoilla, työpaikoilta EU-päätöksentekoon.
• Työntekijöiden osaaminen on varmistettava.
• Etätyön sääntelyä on uudistettava vastaamaan työaikaan, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin.
• Työntekijöillä on oltava oikeus hallita henkilötietojaan.
• Julkisen sektorin ICT-osaamiseen on sijoitettava. Riippuvuutta yksityisistä yrityksistä pitää vähentää.
  

EU ja digitaalinen tulevaisuus

• Digitalisaation avulla luodaan työpaikkoja, edistetään koulutusta, lisätään kilpailukykyä ja innovaatioita sekä torjutaan ilmastonmuutosta ja tehdään vihreä siirtymä mahdolliseksi.
• Digitalisaatio on koronaviruspandemian jälkeen keskeinen tekijä sekä talouden elpymisen että Euroopan terveydenhuolto- ja hoiva-alan muutosjoustavuuden kannalta (esimerkiksi sähköiset terveydenhuoltopalvelut).
  
• EU on sitoutunut luomaan kansalaisille ja yrityksille turvallisen digitaalisen ympäristön.
• Digipalvelupaketti on EU:n vastaus tarpeeseen säännellä digitaalista ympäristöä:
  • Digipalvelusäädöksellä (2022) vahvistetaan uudet säännöt, joilla suojellaan EU:n kansalaisten perusoikeuksia verkossa.
  • Digimarkkinasäädöksellä (2022) luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille sääntelemällä suuria teknologiayrityksiä.

Lue lisää: Eurooppa-neuvosto: Euroopan digitaalinen tulevaisuus

EU-tason työmarkkinaosapuolten digitalisaatiosopimuksia

Valtiosektorin digitalisaatiosopimus 2022

• Valtiosektorin sosiaalisen vuoropuhelun osapuolet (TUNED ja EUPAE) ovat esittäneet komissiolle pyynnön direktiivistä, koska nyt sopimus ei ole sitova.
• Sopimus on laaja. Se sisältää sääntelyä mm. yksilön tietosuojasta, psykososiaalisista riskeistä, oikeudesta irtautua työstä (’right to disconnect’), tasa-arvosta ja parisuhdeväkivallasta.
  

EU-tason työmarkkinaosapuolten puitesopimus digitalisaatiosta 2020

• EU: EU-tason työmarkkinaosapuolten puitesopimus digitalisaatiosta (2020)
• Suomi: Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen näkemys digitalisaatiosta työpaikoilla (24.3.2022)
  

EU-tason työmarkkinaosapuolten etätyöneuvottelut 2022-2023

• Kariutuivat syksyllä 2023 työnantajapuolen vetäydyttyä.
• Neuvottelujen tarkoituksena oli päivittää vuoden 2002 etätyösopimus.
• Mukana uutena asiana oikeus irtautua työstä (’right to disconnect’).
  

• Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2024 välitavoitteet ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.
• Komissio suosittelee kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla (vuoden 1990 tasoihin verrattuna) vuoteen 2040 mennessä.
• Uutena keinona kasvihuonekaasujen päästövähennystoimien lisäksi komissio korostaa myös hiilidioksidin talteenottoa uuden teknologian avulla.

SAK tukee Euroopan komission suositusta 90 prosentin päästövähennystavoitteeksi, kunhan siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan tehdään hallitusti, työntekijöitä kuullen ja heidän huolensa ja tarpeensa tunnistaen. SAK korostaa lausunnossaan ilmastotoimien vaikutuksia työllisyyteen ja osaamistarpeisiin. Uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen tulisi myös kohdentaa rahoitusta. Järjestö vaatii myös vuoropuhelun toteuttamista kaikkien sidosryhmien kanssa. Hallitusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma – Green Deal

EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius Euroopassa vuoteen 2050 mennessä sekä luoda kestävää ja vihreää taloutta:

• Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa.
• Vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä.
• Ei jätetä ketään ihmistä eikä mitään aluetta jälkeen muista.
• Ohjelma auttaa EU:ta myös selviytymään Covid-19 -pandemian seurauksista.
• Puhtaampi ilma vuoteen 2030 mennessä.

SAK:n tavoitteita vihreän kehityksen ohjelmassa:

• Uusia työmahdollisuuksia on edistettävä erityisesti niille toimialoilla ja alueilla, joilla työpaikkoja menetetään ilmastotoimien takia.
• Siirtymä hiilineutraaliin talouteen voi onnistua ja saada työntekijöiden tuen vain, jos ilmastotoimet koetaan oikeudenmukaisiksi.
• Työntekijöille pitää olla työjärjestelyin mahdollista ja taloudellisesti houkuttelevaa päivittää osaamistaan työn muuttuessa tai tarvittaessa kouluttautua uudelle alalle.

Vaikka tarkkoja vaikutuksia työpaikkoihin on vaikea ennustaa, EU:n Green Deal -ohjelman odotetaan luovan uusia työpaikkoja ja edistävän kestävää talouskasvua Euroopassa. Samalla se voi vaikuttaa jo olemassa oleviin työpaikkoihin ja edellyttää muutoksia osaamisessa sekä toimintatavoissa. Green Deal edellyttää myös ennakoivaa valmistautumista ja siirtymävaiheen suunnittelua yhdessä työntekijöiden kanssa.

Uudet vihreät työpaikat:

• Tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta, kestäviä liikenneratkaisuja ja kiertotaloutta. Näiden alojen kasvu luo uusia työpaikkoja esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimateollisuuteen. Energiatehokkuuden sekä kierrätyksen ja kestävän kehityksen ammattilaisia tarvitaan entistä enemmän.
• Vihreän kehityksen myötä tiettyjä osaamisalueita ja ammattiryhmiä väistämättä katoaa:
  • öljyn, kivihiilen, kaasun ja turpeen käytön alat
  • perinteinen autoteollisuus
  • raskasmetalliteollisuus
  • perinteinen maatalous.
    

Koulutustarpeiden kasvu:

• Vihreän siirtymän toteuttaminen vaatii uutta osaamista ja teknologiaosaajia. Vähähiilisen talouden asiantuntijoita ja insinöörejä tarvitaan kehittämään ja toteuttamaan vihreitä ratkaisuja. Tämä voi johtaa uusien koulutustarpeiden syntymiseen ja mahdollisesti myös uusien oppilaitosten ja ohjelmien perustamiseen.
• Uudenlaista osaamista tarvitaan myös monissa muissa työtehtävissä. Täydennyskoulutus sekä työntekijöiden koulutus muuttuneisiin työtehtäviin ja ammatteihin on tärkeää. Uutta osaamista tarvitaan esimerkiksi rakennusalalla, kuljetus- ja logistiikka-alalla sekä elintarvikealalla. Kasvatus ja koulutus ovat puolestaan avainasemassa tiedon lisäämisessä vihreästä siirtymästä ja kestävästä kehityksestä.

Työpaikkojen muuttuminen:

• Tiukemmat ympäristösäännökset ja energiatehokkuuden lisääminen voivat vaikuttaa muun muassa teollisuuden, energiantuotannon ja rakennusalan työpaikkojen sisältöön. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä voi vähentää perinteisiä työpaikkoja, jolloin siitä kärsivät esimerkiksi hiilivoimaloiden työntekijät. Samalla uusien teknologioiden kehittyminen voi luoda uusia työpaikkoja.
• Tiukemmat ympäristösäännökset ja energiatehokkuuden lisääminen vaikuttavat myös julkisen sektorin työpaikkoihin, esimerkiksi kaavoitukseen, liikenteeseen, julkisiin hankintoihin, vesihuoltoon, jätehuoltoon ja kierrätykseen.

Rahoitusmahdollisuudet:

• EU:n Green Deal -ohjelmaan liittyvät investoinnit ja tukipaketit voivat tarjota uusia rahoitusmahdollisuuksia yrityksille. Tämä voi tukea yritysten kasvua, kilpailukykyä ja työllistämistä.
• Vihreän siirtymän aiheuttamia sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä haittoja kompensoidaan muun muassa EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (’Just Transition Fund, JTF). Suomessa tätä rahoitusta on käytetty maakunnissa erityisesti turpeen käytöstä luopumiseen ja elinkeinojen monipuolistamiseen.
  • SAK on pitänyt oikeudenmukaisen siirtymän rahaston soveltamisalaa liian kapeana. Se keskittyy erityisesti sellaisiin alueisiin, jotka ovat riippuvaisia kivihiilen, öljyn, turpeen tai hiilenkäyttöön perustuvasta teollisuudesta ja energiasta. Suomessa siirtymä tapahtuu erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa (erityisesti kemian, prosessi- ja paperiteollisuus) ja energiateollisuudessa laajemminkin (esim. kunnalliset energialaitokset), ei ainoastaan turvetoimialalla.

Innovointi ja tutkimus:

• Green Deal kannustaa innovointiin ja tutkimukseen kestävän kehityksen alalla. Tutkimukseen ja kehitykseen investoiminen voi edistää uusien vihreiden teknologioiden kehittämistä, ja tämä puolestaan voi luoda uusia työpaikkoja tutkijoille, insinööreille ja teknologiaosaajille.
• Työpaikoille tulee uutta teknologiaa, joka edellyttää myös ”normityöntekijältä” uuden oppimista. Työn tekemisen tavat muuttuvat.

Julkisia hankintoja säädellään EU:n hankintadirektiivillä (2014), jota jäsenmaat toteuttavat omalla kansallisella lainsäädännöllään (Suomen hankintalaki vuodelta 2016). EU:n julkisten hankintojen säännöissä on vahvistettava sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden painoarvoa.

EU:n julkisten hankintojen säännöt mahdollistavat jo nyt sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ehtojen asettamisen hankinnoille. Näitä sääntöjä tulee kuitenkin vahvistaa niin, että vastuullisuuskriteerien käyttäminen olisi hankinnoissa pakollista.

Kaikilta julkisiin hankintoihin osallistuvilta on edellytettävä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista.

• Yritysvastuudirektiivi tuo yrityksille lakisääteisen velvollisuuden noudattaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa asianmukaista huolellisuutta.
• Pakkotyöasetus kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden myynnin ja markkinoille tuomisen EU:ssa. Asetus kieltää myös pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden viennin EU:n markkinoilta – riippumatta siitä, onko ne valmistettu Euroopassa tai tuotu muualta.
• Ihmisoikeudet on turvattava verovaroin tehdyissä julkisissa hankinnoissa ja niihin osallistuvien yritysten arvoketjussa.

Eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia hyväksyttiin vuonna 2022. Parlamentti oli vaatinut strategiaa pitkään. Hoito- ja hoivastrategia ei ole sitovaa lainsäädäntöä, vaan suositus, jonka toimeenpano on jäsenmaiden vastuulla. EU tukee jäsenmaita siinä.

EU tunnustaa vihdoin hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden vaikeat työolosuhteet, matalat palkat ja työn aliarvostuksen. Strategia sisältää myös suositukset pitkäaikaishoivasta sekä lasten hoitoon ja koulutukseen liittyvistä tavoitteista.

• Riittämättömät palvelut lisäävät epätasa-arvoa ja naisten taakkaa. Ne myös estävät ja rajoittavat naisten työllistymistä.
• Hoito- ja hoivapalvelujen parantaminen toisi työpaikkoja sekä vapauttaisi miljoonia perheitä omaisten hoidon taakasta.
• Hoito- ja hoiva-alan työolojen parantaminen houkuttelisi alalle työntekijöitä.
• Varhaiskasvatuksessa on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen.

Strategiasta puuttuu hoivan markkinaistamisen rajoittaminen: vaatimukset sääntelystä ja laadun valvonnasta investoinneissa eivät ole riittävän vahvoja. Voittoa tulisi käyttää työntekijöiden ja asiakkaiden hyväksi.

• Hoivan markkinaistaminen tarkoittaa sitä, että julkisrahoitteisten palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinamekanismeja ja yksityisiä voittoa tavoittelevia toimijoita sekä yritysmäisiä tuotannon tapoja.
• Julkisrahoitteisten palveluiden tuotantoa ulkoistetaan tai kilpailutetaan yritysten tuotettaviksi.
• Julkisesti rahoitetut hoivapalvelut ovat aiempaa riippuvaisempia markkinoista ja kansainvälisestä pääomasta.

EU:n tasa-arvodirektiivit sitovat myös Suomea ja ohjaavat meidän lainsäädäntöämme.

• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä tulee edelleen kehittää EU-tasolla tosiallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
• Tasa-arvo- ja sukupuolivaikutusten arviointi tulee tehdä kaikkien lainsäädäntötoimien ja politiikkatoimien valmistelussa.
  

Palkkojen avoimuus edistää tasa-arvoa

• Palkka-avoimuusdirektiivi (2023) tulee voimaan jäsenmaissa viimeistään 2026.
• Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat EU:ssa keskimäärin 12,7 prosenttia.
• Samanarvoista työtä tekevien välillä on eroja naisten ja miesten välillä
• Edelleen on myös työehtosopimuksia, joissa on syrjiviä lausekkeita.
  

Direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

• Direktiivi on historiallinen ja tärkeä askel eteenpäin naisten oikeuksissa.
• Direktiivi on lähes valmis. Se keskittyy väkivallan muotojen ennaltaehkäisyyn, uhrien oikeuden asianmukaiseen suojeluun ja oikeusjärjestelmän saavutettavuuteen. Se sisältää myös kyberväkivallan ja kyberhäirinnän torjumisen.
• Monissa EU-maissa on vielä kansallisessa lainsäädännössä puutteita tasa-arvoisesta suojelusta esimerkiksi väkivaltatapauksissa.
• Naisiin kohdistuva väkivalta ja esimerkiksi raiskaus on eri tavoin määritelty eri EU-jäsenmaissa, mikä johtaa siihen, että raiskaus yhdessä maassa ei ole raiskaus toisessa.
• Direktiivistä jää puuttumaan komission ja parlamentin tukema raiskauksen suostumusperustainen määritelmä ja rangaistavuus, joita jäsenmaat eivät hyväksyneet.

EU:n toimivalta veropolitiikassa on rajallista ja vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden. On kuitenkin ehdotettu, että veroasioissa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin. Tiivistä yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi veroviranomaisten tiedonvaihdon kautta.

• EU:lla ei ole verotusoikeutta, eikä se suoraan osallistu verojen keräämiseen.
• EU-maat päättävät omasta veropolitiikastaan, verojen määrästä ja käytöstä.
• EU valvoo ja varmistaa, että verotus ei ole syrjivää eikä EU:n perusperiaatteiden vastaista.
• EU:lle maksetaan joitakin veronluonteisia maksuja, esimerkiksi tuonti- ja tulliveroja.
• Haitallisen verokilpailun ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseen sekä tulopohjan vahvistamiseen tarvitaan EU-tason ratkaisuja.
• Yritysverotusta on pyritty tekemään yhteisillä säännöillä oikeudenmukaisemmaksi ja digitalouteen soveltuvaksi.
• Veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi (2016, 2017).
• Useita aloitteita oikeudenmukaisen ja yksinkertaisemman verotuksen edistämiseksi sekä tietojen vaihdosta muun muassa kryptovaluutoista ja digitaalisilla alustoilla saatavista tuloista.
• Rahanpesupaketti lähes valmis: EU:n toimintasuunnitelma rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi.

• Työperusteinen maahanmuutto on monien Euroopan maiden – Suomi mukaan lukien – talouskasvun ja palveluiden turvaamisen kannalta tärkeää.
• Työvoiman rekrytoinnissa on varmistettava työntekijöille työntekomaan lakien ja työehtosopimusten mukaiset työehdot.
• Perheenyhdistämistä on sujuvoitettava, jotta maahanmuuttajat kotoutuvat ja sitoutuvat uuden kotimaansa yhteiskuntaan ja työelämään.
• Valtion, kuntien ja työnantajien on varauduttava ulkomaisen työntekijän perheenjäsenten maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin ja kustannuksiin. Julkisten palvelujen tarve lisääntyy ja monimuotoistuu.
• Työperusteisella oleskeluluvalla maassa oleskelevalle on työttömyyden sattuessa varattava riittävä aika uuden työn hakemiseen ennen luvan peruuttamista.
• Julkisissa hankinnoissa tehdään vastuullisia tavara- ja palveluhankintoja työperäisen ihmiskaupan ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisemiseksi

EU:lla on toimivalta määritellä laillisen maahanmuuton edellytykset (maahantulo, maassa oleskelu, perheenyhdistäminen). Jäsenvaltioilla on oikeus päättää, kuinka paljon kolmansien maiden (EU:n ulkopuolisten maiden) kansalaisia päästetään niiden alueelle työnhakuun. EU:n velvollisuutena on ehkäistä ja vähentää laitonta maahanmuuttoa erityisesti toteuttamalla tehokasta palauttamispolitiikkaa, jossa kunnioitetaan perusoikeuksia (takaisinottosopimukset).

Maahanmuuton lisäksi EU:lla on myös yhteinen järjestelmä turvapaikanhakijoiden kohtelulle ja turvapaikkahakemusten käsittelylle. EU:n turvapaikkasääntöjä ollaan parhaillaan uudistamassa.

Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU on laatinut eettiset periaatteet ulkomaisten työntekijöiden rekrytoimiseen, lue ne tästä!