JHL: Vammaispalvelulain uudistuksessa on huomioitava työolot, työehdot ja osaamistarpeet

Ammattiliitto JHL on pääsääntöisesti tyytyväinen hallituksen esitykseen uudeksi vammaispalvelulaiksi. Liitto muistuttaa kuitenkin kiinnittämään huomiota työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen, työehtoihin ja työoloihin. Hyvinvointialueiden tulee myös varmasti pystyä huolehtimaan palvelutuotannostaan.

Vammaispalvelulaki uudistuu. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna, kun vastuu vammaispalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta. Ammattiliitto JHL näkee paljon hyvää hallituksen esityksessä uudeksi vammaispalvelulaiksi, mutta muistuttaa, että työntekijöiden koulutus- ja osaamistarpeista sekä työehdoista ja -oloista täytyy huolehtia. 

Vammaisalan ammatillisen osaamisen merkitys kasvaa

Hallituksen esityksessä vammaispalvelulain tarkoitus on, että ei jäisi väliinputoajia, jotka eivät saa palveluita minkään lain perusteella. On hyvä, että palveluita saavat kaikki niitä tarvitsevat, muun muassa autismi- ja neurokirjon henkilöt. JHL toteaa lausunnossaan, että ammatillisen osaamisen näkökulmasta tämä laajentaa vammaispalvelujen tehtävien osaamistarpeita entisestään, koska tehtävät voivat olla avun käyttäjän tarpeista riippuen hyvinkin vaativia. 

Liitto korostaa, että hoidollisten tehtävien lisääntyessä on varmistettava työntekijöiden riittävä osaamistaso tehtävien suorittamiseen. Hoidollisia tehtäviä ovat muun muassa lääkkeidenjako, haavanhoito ja katetrointi. Näitä tehtäviä ei tulisi siirtää esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien vastuulle ilman tarvittavaa koulutusta. Kyse on niin työntekijöiden oikeusturvasta kuin palvelun käyttäjän turvallisuudesta. 

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pitää hyvänä, että hallituksen esityksen perusteluissa huomioidaan uudistunut vammaisalan ammattitutkinto, joka antaa valmiuksia niin kehitysvamma-alan kuin henkilökohtaisen avunkin monipuolistuviin tehtäviin. Muun muassa itsemääräämisoikeutta vahvistavien toimintamallien sekä erilaisten kommunikaatiomenetelmien osaaminen lisääntyy.  

Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen tulee jatkossa huomioida, kun työtehtävistä tulee vaativampia ja tehtäväkenttä laajentuu.

Hyvinvointialueiden pitää pystyä vastaamaan palvelutuotannostaan

Sote-uudistus edellyttää, että hyvinvointialueilla on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä niin, että alue pystyy huolehtimaan asukkaidensa palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Tämän toteuttamiseen tarvitaan riittävää omaa palvelutuotantoa myös vammaispalveluissa.  

JHL huomauttaa lausunnossaan, että kunnilla on nykyiselläänkin ollut vaikeuksia esimerkiksi henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Osa-aikaiset, sirpaleiset ja matalien ansioiden työsuhteet eivät sitouta henkilökohtaisia avustajia alalle pitkäjänteisesti. Palvelujen saatavuuden varmistaminen edellyttää panostuksia työvoiman saatavuuden parantamiseen ja hyvinvointialueiden oman palvelutason varmistamiseen. Liian tiukille mitoitetut henkilöstöresurssit esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalveluissa vaikuttavat suoraan työoloihin ja myös asukkaiden palvelun laatuun. 

Myönteisenä ammattiliitto JHL pitää sitä, että hallituksen esityksessä on huomioitu myös esimerkiksi kilpailutusten ja palvelusetelin arvon vaikutukset palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Liian alhainen palvelusetelin arvo ohjaa palveluntuottajia aliarvioimaan henkilökohtaisten avustajien työn vaativuutta ja palkkausta, mikä osaltaan vaikuttaa työhön sitoutumiseen. 

Työehtojen ja työolojen vahvistaminen on tärkeää hyvinvointialueilla

Ammattiliitto JHL on sitä mieltä, että vammaispalvelulain tulee olla sellainen, että se edistää työolojen ja työehtojen vahvistamista hyvinvointialueille siirryttäessä. Tärkeää on myös varmistaa toisen kotona tehtävässä työssä riittävä työturvallisuus ja työntekijöiden työsuojelu.  

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin osalta hyvinvointialueiden käytännöt ovat tärkeitä. Hallituksen esitys on kehittynyt hyvään suuntaan kevään luonnoksesta. JHL haluaa kuitenkin edelleen muistuttaa siitä, että myös työnantajamallilla työskentelevien henkilökohtaisten avustajien työehtoja on voitava kehittää työehtosopimusten kautta muiden alojen tapaan. 

Kun hyvinvointialueilla linjataan työnantajamallia koskien henkilökohtaisten avustajien palkkatasoa ja muita työehtoja, hyvinvointialueiden tulee ottaa huomioon myös alan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa sovitut työehdot, kuten palkkataso. 

Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa sovellettava hyvinvointialueen sijaismaksajuus ei saisi myöskään jatkossa muodostaa teknistä tai lainsäädännöllistä estettä työehtojen kehittämiselle. Tällä hetkellä muun muassa Kelan etuuksia koskeva lainsäädäntö ei mahdollista päivärahojen maksamista sijaismaksajalle työnantajan sijaan. Tämä puolestaan estää muun muassa sairausajan palkallisuuden käytäntöjen ja perhevapaiden kehittämisen työnantajamallin työsuhteissa. 

Työehtosopimuksen velvoittavuus olisi tunnistettava selkeämmin jatkossa myös hyvinvointialueiden toiminnassa, JHL toteaa lausunnossaan. Hyvinvointialueiden ei tulisi soveltaa sellaisia käytäntöjä, jotka johtavat työntekijän kannalta työehtosopimusta epäedullisempiin tulkintoihin. 

Lue koko lausunto: Ammattiliitto JHL:n lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä vammaispalvelulaiksi

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee hallituksen esitystä istunnossaan 11.11.2022. Valiokuntakäsittelyssä tehdään mahdolliset viimeiset muutokset lakiesitykseen. Tämän jälkeen asia menee eduskunnan päätettäväksi. JHL pyrkii lausunnollaan lain sisältöön. Uudistetun vammaispalvelulain on määrä astua voimaan vuoden 2023 alusta.