Kunta-alan neuvottelijat valtakunnansovittelijan pakeilla – mitä sovittelussa tehdään ja miksi
Kunta-alan ja tammikuussa 2023 aloittavien hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimusten neuvotteluja jatkettiin valtakunnansovittelijan toimistossa maanantaina 7. maaliskuuta. Sovittelijan pakeille päädyttiin, kun työnantajaosapuoli keskeytti neuvottelut helmikuun lopussa ja palkansaajapuolen järjestöt ryhtyivät antamaan lakkovaroituksia neuvottelujen vauhdittamiseksi.
Maanantaina 7. maaliskuuta alkoi kunta-alaa ja hyvinvointialueita koskevan virka- ja työehtosopimuksen riitakohtien sovittelu valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan toimistossa. Ensimmäisissä osapuolikohtaisissa tapaamisissa Piekkala pyrki selvittämään keskeiset riidanaiheet voidakseen etsiä niihin ratkaisuehdotuksia.
– Kun järjestöt ilmoittavat lakoista, on valtakunnansovittelijan lain mukaan pyrittävä auttamaan osapuolia löytämään ratkaisu, jolla lakot voidaan välttää, kertoo JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.
Sovittelun kipukohdat
Palkkaratkaisu, eli kuinka paljon tulevalla sopimuskaudella palkkoja korotetaan, on ensimmäinen kiistan aihe.
– Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei ole neuvottelujen aikana jättänyt tarjousta palkkaratkaisuksi, Karrasch toteaa.
Toinen soviteltava asia on erillinen palkkaohjelma. JHL:n neuvottelujohtajan mukaan palkkaohjelmat liittyvät palkankorotuksiin, mutta olisivat useamman vuoden mittaisia. Niin sanottujen normaalien palkankorotusten lisäksi palkkaohjelmilla saataisiin kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkkoja nostettua kilpailukykyiselle tasolle. Työnantaja ei ole lämmennyt tälle asialle lainkaan.
– JHL on pitänyt kiinni siitä, että palkkaohjelma tulee ulottaa koko kunta- ja hyvinvointialalle, kaikille sopimusaloille, JHL:n neuvottelujohtaja sanoo.
Kolmas keskeinen riidanaihe liittyy siihen, miten kunta- ja hyvinvointialan sopimukset jatkossa neuvotellaan.
– Me olemme sitä mieltä, että kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuksista neuvotellaan jatkossakin yhteisen pöydän ääressä, kuten toukokuussa 2020 tehdyssä edellisessä sopimusratkaisussa jo kerran sovittiin. Meidän mielestämme alan työehdot voidaan parhaiten turvata ja niitä voidaan kehittää yhteisessä pöydässä. Kyse on julkisesta alasta, eikä työntekijöiden voiman kannalta ole eduksi pilkkoa kunta-alaa ja toisaalta hyvinvointialueita erillisiin pöytiin, joissa istuvat kuitenkin samat osapuolet, Karrasch kertaa liiton kantaa.
Kuinka sovittelu etenee
Sovittelu on vasta alkanut. Mahdollisuuksia ratkaisun löytymiseen on useita.
– Tässä vaiheessa en ryhdy arvioimaan, mikä on lopputulema. Voi olla, että sovittelijan kanssa käytävät keskustelut antavat meille neuvotteluosapuolille eväitä jatkaa neuvotteluja ihan omin päin, ja saavuttaa ratkaisu sitä kautta. Toisaalta, voi käydä niinkin, että päädymme tilanteeseen, missä valtakunnansovittelija laatii sovintoesityksen, Karrasch pohtii nykytilannetta.
Kummassakin tapauksessa ratkaisu päätyy aikanaan osapuolten hallintojen käsittelyyn. Pakkosovintoa suomalainen sovittelujärjestelmä ei tunne.
– Työmarkkinatoiminnan menettelytapoihin kuuluu, että sovittelun tapahtumista tiedottaa vain valtakunnansovittelija, jotta sovittelutoiminnalla on työrauha. Siksi uutisemme neuvottelujen etenemisestä tulevat olemaan jatkossa suppeampia kuin tähän asti, Karrasch sanoo.
Bulevardilla neuvotteluosapuolet tapaavat seuraavan kerran keskiviikkona 9. maaliskuuta.
Lisätiedot: JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, 040 7289 046
P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee
Muokattu 9.3., lisätty linkit neuvottelutilanteen seurantaan.