Työsuojelu ja -hyvinvointi
Työpaikalla sinulla on oikeus työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Sinulla on oikeus päästä töistä kotiin vähintään yhtä terveenä kuin olit töihin mennessäsi. Tällä sivulla kerrotut asiat hyödyttävät sinua, jotta voit työssäsi hyvin ja voit tehdä sitä niin, ettei sinun tarvitse pelätä terveytesi menettämistä työn takia. Sivulla kerrotaan myös mitä teet, jos työsuojeluun tai työhyvinvointiin liittyvät asiat eivät olekaan kohdillaan.
Työsuojelu ja työhyvinvointi ovat tiiviisti toisiinsa liittyviä asioita. Työsuojelu parantaa sinun ja työkavereidesi työhyvinvointia ja työhyvinvointi vaikuttaa työsuojelun onnistumiseen.
Sinulla on oikeus tehdä työtäsi turvallisesti ja riskeeraamatta terveyttäsi. Sinulla on myös oikeus työhyvinvointiin, joka koostuu muun muassa mielekkäästä työstä, hyvästä työilmapiiristä ja johtamisesta, ammattitaitoisista työntekijöistä sekä yhdenvertaisesta kohtelusta työpaikalla.
Työnantaja vastaa
- turvallisuudesta
- työhön perehdyttämisestä
- työterveyshuollon järjestämisestä
- työn mitoittamisesta työntekijälle sopivaksi
- suojainten ja apuvälineiden hankkimisesta
- työsuojelun huomioimisesta työn suunnittelussa ja mitoituksessa
- työolosuhteiden tarkkailusta
- varhaisesta epäkohtiin puuttumisesta
- häirinnän ja epäasiallisen kohtelun lopettamisesta
Oikeuksien lisäksi sinulla on myös velvollisuuksia, joilla vaikutat sekä työsuojelun onnistumiseen että työhyvinvointiin.
- noudatat työnantajan ohjeita ja määräyksiä
- noudatat turvallisia työtapoja, järjestystä ja siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta
- käytät suojaimia ja apuvälineitä
- huolehdit, että oma työskentelysi ei aiheuta vaaraa itselle eikä toisten turvallisuudelle tai terveydelle
- ilmoitat vioista ja puutteista esihenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle tai mahdolliselle työsuojeluasiamiehelle
- käyttäydyt asiallisesti muita kohtaan.
Turvallinen työympäristö kuuluu sinulle
Työpaikallasi pitää olla turvalliset ja terveelliset rakenteet ja materiaalit, työhön sopiva valaistus ja lämpötila. Sisäilman on oltava puhdas ja ilmanvaihdon riittävän tehokas.
Työnantajasi tehtävänä on poistaa tai saada mahdollisimman vähäisiksi työympäristösi vaaratekijät ja haitat. Vaarat arvioidaan riskien arvioinnilla. Arvioinnissa otetaan huomioon työolot, sattuneet tapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja ammattitaudit. Myös työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset on otettava huomioon.
Arvioinnin päivitys on hyvä tehdä vähintään joka toinen vuosi. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikallasi on säännöllisesti selvitettävä kaikki työhön liittyvät vaara- ja haittatekijät. Riskien arviointi pitää tehdä myös silloin, kun uusi työ aloitetaan tai kun työssä tapahtuu muutoksia.
- Ensin korjataan asiat, jotka ovat korjattavissa heti.
- Ilmoita epäkohdista esihenkilöllesi ja työsuojeluvaltuutetulle.
- Epäkohdan korjaaminen on esihenkilösi vastuulla. Hänen on huolehdittava siitä, että epäkohta korjataan. On myös asioita, joita ei saada heti korjattua. Näistä ensimmäiseksi on lähdettävä korjaamaan ongelmaa, joka on arvioitu haitallisimmaksi.
- Korjaukset täytyy aikatauluttaa, kiireellisin korjaus ensin.
Jos havaitset työpaikallasi tai omissa työolosuhteissasi puutteen tai epäkohdan, kerro siitä esiesihenkilöllesi ja työsuojeluvaltuutetulle.
Jos työnantajasi ei ryhdy toimiin asiassa, voit ilmoittaa työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteesta tai epäkohdasta työsuojelutarkastajalle.
JHL:n aluetoimistosta voit kysyä neuvoja, mutta he eivät voi määrätä työnantajaa toimimaan.
Terveellinen työaika, sinun etusi
Säännöllinen päivätyö on ihmiselle terveellisintä. Työtä tehdään kuitenkin yhä useammin vuorokauden jokaisena tuntina. Ihmiset mukautuvat epäsäännöllisyyteen vaihtelevasti. Mukautuminen on yksilöllistä, mutta se riippuu myös iästä. Aamuvirkuille vuorotyö sopii huonoiten. Vanhemmiten kyky sopeutua etenkin yövuoroihin vähenee.
Vuorotyön haittoja voidaan vähentää muun muassa hyvällä työvuorosuunnittelulla ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisella. Jos teet vuorotyötä, sinulla on hyvä olla mahdollisuus osallistua työn ja työvuorojen suunnitteluun.
- rytmin säännöllisyys
- nopea, eteenpäin kiertävä järjestelmä
- 8–10 tunnin vuorot
- 10–12 tuntia lepoaikaa vuorojen välillä
- yhtenäiset vapaajaksot, viikonloppuisin.
Työaikakysymyksissä voit hakea apua työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltäsi. Jos sellaisia ei työpaikallasi ole, ota yhteyttä ammattiliittosi JHL:n aluetoimistoon.
Ammattiliittosi JHL suosittelee vuorotyön tekemisessä seuraavia asioita:
- Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Yövuorojen kiertosuunta eteenpäin (aamu–ilta–yö ). Taaksepäin kiertoa tulisi välttää.
- Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää. Jaksoa yö–aamu tulisi välttää.
- Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä.
- Vältetään yksittäisiä työpäiviä.
- Peräkkäisiä työpäiviä on enintään 5–7.
- Työvuorojen välissä olisi oltava riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia).
Voit harkita pitkiä työvuoroja jos:
- se sopii työsi luonteeseen ja kuormittavuuteen
- voit tauottaa työtäsi riittävästi
- vuorojärjestelmä on suunniteltu hyvin ja vuorojen välissä on riittävästi vapaata
- poissaolot hoidetaan riittävällä varamiehityksellä
- sinulla ei teetetä ylitöitä
- altistuminen terveydellesi vaarallisille aineille on rajoitettu
- sinun on mahdollista elpyä työstä todella hyvin/täydellisesti.
Työterveyshuolto kuuluu sinulle
Suomessa laki velvoittaa työnantajaa järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon kaikille työntekijöilleen, jotka tekevät työtä Suomessa. Laki koskee myös ulkomaalaisia työnantajia ja työnantajana toimivia yksityishenkilöitä, vaikka työntekijöitä olisi vain yksi. Onpa työsuhteesi vakituinen tai määräaikainen ja teetpä kokoaikaista tai osa-aikaista työtä, työterveyshuolto kuuluu sinulle.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.
Muista, että sinulla on oikeus saada myös ohjausta ja neuvontaa työhösi ja työterveyteesi liittyvissä asioissa työterveyshuollon ammattilaisilta mm. ergonomiasta.
Sairaudenhoidon ja muiden työterveyshuollon tarjoamien palveluiden järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.
Moni työnantaja haluaa tarjota laissa määrättyä laajemman työterveyshuollon työntekijöilleen, sillä pitkittynyt sairastuminen haittaa sekä työntekijää että työnantajaa.
Huomauta asiasta esihenkilöäsi kirjallisesti ja kysy syytä, miksi sitä ei järjestetä, vaikka työterveyshuoltolaki niin velvoittaa. Näin saat dokumentin siitä, että olet vaatinut vain sitä mikä sinulle kuuluu.
Voit kysyä neuvoa työpaikkaasi valvovalta työsuojeluviranomaiselta.
Katso myös nämä:
Työturvallisuuskeskuksen sivuilta julkaisu ”Työterveyshuolto työpaikan tukena muutostilanteissa”
Saat tukea työssä jaksamiseen
Työssä jaksamisen perusedellytyksiä ovat kunnolliset työolot, tarvittava osaaminen, mielekäs työ, työkyky ja yksityiselämän tasapaino.
Kunnolliset työolot tarkoittavat turvallista työpaikkaa, jossa työolot, johtaminen ja työn järjestelyt ovat kunnossa ja työn määrä on sopiva.
Työsi vaativuus, vaihtelevuus ja uuden oppimisen mahdollisuus ovat yhteydessä osaamiseesi. Sinulla pitää olla mahdollisuus oppimiseen työsi muuttuessa. Ajan kuluminen muuttaa sekä sinua työntekijänä että työtäsi. Asioiden muuttumattomuutta ei kannata turhaan tavoitella.
Sinä et ole kone.
Hallitse työn aiheuttama kuormitus
Työkuormitus tarkoittaa sekä ruumiillista että henkistä kuormittumista työssä. Kohtuullisesta kuormituksesta ei terveydellesi ole haittaa, jos voit palautua siitä päivittäin. Kohtuullinen työkuormitus edistää hyvinvointiasi ja työsi sujumisen edellytyksiä. Pitkittynyt ja liiallinen kuormitus voi aiheuttaa haittaa terveydellesi ja työsi sujuvuudelle.
Ruumiillisia kuormitustekijöitä (fyysistä kuormitusta) työssä ovat esimerkiksi huonot työjärjestelyt, työasennot ja -liikkeet, epäsopivat työvälineet ja fyysisen voiman käyttö.
Henkistä kuormitusta (psyykkistä, psykososiaalista kuormitusta) työpaikalla voivat aiheuttaa esimerkiksi jatkuva kiire, epäselvyys työn tavoitteista, vaikutusmahdollisuuksien puute, keskeytykset, suuri vastuu, työkavereiden välinen vuorovaikutus ja yhteistyön puute.
Aivotyötä rasittavaa henkistä kuormitusta (kognitiivista kuormitusta) työpaikalla voivat aiheuttaa esimerkiksi kiire, jatkuvat keskeytykset, monien eri viestintäkanavien kautta tuleva tieto, muistettavien asioiden määrä ja useat samanaikaiset tehtävät.
- Osallistu kuormitustekijöiden selvittämiseen ja arviointiin. Työnantajan tehtävänä on selvittää nuo asiat työpaikalla.
- Suunnittele työsi niin, että erilaiset työtehtävät muodostavat toimivan kokonaisuuden.
- Tauota työtäsi, jos se vain on mahdollista. Tauottaminen edistää palautumistasi.
- Järjestele työtilasi niin, että sinulla on riittävästi tilaa turvalliseen työskentelyyn.
- Kiinnitä huomio työasentoosi, onko se tasapainoinen tai hyvin tuettu, ja että voit vaihdella asentoasi vapaasti.
- Hyödynnä helppokäyttöisiä työ- ja apuvälineitä.
- Voimavarojen lisääminen esimerkiksi joustavilla työajoilla ja työtä tuunaamalla.
- Selkeät työn tavoitteet. Jos työsi tavoitteet ovat epäselviä, keskustele esihenkilösi kanssa siitä, mitä ne ovat, kuka vastaa ja mistä.
- Pyri pitämään työmäärä ja työtahti kohtuullisena ja sinulle sopivana.
- Lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhösi. Voitko tehdä tehtäviä, jotka vaativat erilaisia taitoja, määritellä työsi tavoitteita, työtapaa tai tekemisen rytmiä.
- Huolehdi omasta osaamisestasi. Kerro esimerkiksi kehityskeskustelussa koulutukseen liittyvistä toiveistasi.
- Pyydä tai toivo palautetta sekä esihenkilöltäsi että työkavereiltasi tekemästäsi työstä. Palaute on merkki siitä, että työsi huomataan. Parhaimmillaan palaute antaa lisää voimaa, synnyttää työn imua ja kannustaa kehittymään.
- Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen tuki niin työssä kuin muussa elämässäsi, ovat merkittäviä hyvinvoinnin lähteitä ja voimavaroja työssäsi. Verkostot syntyvät itsestään, kun tapaat muita ihmisiä ja tutustut heihin, mutta silloinkin sinun kannattaa itsesi olla aktiivinen. Verkostot ovat tärkeitä tiedon välityksessä ja ideoiden jakamisessa, ammattitaidon päivittämisessä ja osaamisen kehittämisessä. Ne myös tukevat sinua haastavissa tilanteissa.
- Mahdollisuuksien mukaan tauota työtäsi ennen kuin kun siirryt tehtävästä toiseen. Tauot auttavat ”nollaamaan” aivot edellisen tehtävän vaatimasta huomiosta.
- Tunnekuormituksen purkukeinot. Kielteisiä tunteita herättävät tilanteet kuormittavat, jos sinun on tukahdutettava tunteitasi tai esitettävä niitä. Tunnekuormituksen oireita ovat esimerkiksi väsymys, ärtymys ja keskittymisvaikeudet. Sinä voit purkaa tunnekuormitusta keskustelemalla työkavereidesi tai esihenkilösi kanssa, tauottamalla työtä, suuntaamalla ajatukset työpäivän jälkeen hyvin sujuneisiin asioihin ja siihen, mitä hyvän mielen tuottavaa voisit tehdä.
- Vähennä multitaskaamista, käsittele yksi asia kerrallaan.
- Kalenteroi, eli suunnittele, milloin teet minkäkin työn. Pyri minimoimaan keskeytykset.
- Laita tehtävät tärkeysjärjestykseen.
- Tee vaikeat asiat virkeänä.
- Rajaa informaatiotulvaa.
- Varaa kalenteriisi aika uusien asioiden opettelulle.
- Delegoi tehtäviä työkavereillesi, jos se on mahdollista.
Tutustu myös näihin:
- Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan
- Kykyviisari® työ- ja toimintakyvyn tukena
- Mielenterveyden tuen työkalupakki ja työhyvinvointitesti
- Pötki pitkälle – Keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjille ja työntekijöille
- Kuormitusvaaka
Vinkkejä palautumiseen
Palautuminen on työssä jaksamisesi kannalta oleellista. Lomat ja vapaapäivät eivät yksin riitä, vaan tarvitset palautumista myös työpäiväsi aikana. Työpäivän aikainen palautuminen tarkoittaa sitä, että keskeytät työn lyhyeksi ajaksi, jolloin ajatuksesi ja tekemisesi keskittyvät muuhun kuin juuri tehtävään työhön.
- Jos teet fyysistä työtä, palautumistasi edistävät taukojumpat, rupattelu työkaverin kanssa tai hetkeksi pysähtyminen vaikka katsomaan ikkunasta ulos.
- Jos teet istumatyötä, parasta palautumista on Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksen mukaan puolen tunnin välein tapahtuva parin minuutin kävelytauko. Katso aiheesta lisää TTL:n blogista, jossa puhutaan toimistokävelystä, tai Ylen artikkeli kävelytaukojen positiivisesta vaikutuksesta.
Työssä jaksamistasi ja palautumistasi edistävät myös liikunta, terveellinen ruokavalio ja nukkuminen. Näihin kaikkiin voit vaikuttaa omilla valinnoillasi. Tutustu sivustoon Liikkuva työelämä.
Kuuntele Spotifysta myös JHL:n Työtä ja sympatiaa -podcastsarjan jakso Liike on lääke – kuinka voitan sohvan kutsun?
Podcast löytyy myös JHL:n SoundCloud-tililtä.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä
Ammattiliitto JHL on aina oikeudenmukaisuuden puolella, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää, rasismia tai kiusaamista työpaikoilla. Jokainen työntekijä on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin on.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä ja työyhteisöissä on ehdottoman tärkeää. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat JHL:n kouluttamia henkilöstön edustajia ja tukihenkilöitä, joiden puoleen voit aina tarvittaessa kääntyä myös tasa-arvoasioissa.
JHL:n yhdenvertaisuusopas
JHL:n yhdenvertaisuusopas tarjoaa
- yleistä tietoa työelämän yhdenvertaisuudesta
- neuvoja yhdenvertaisuuden edistämiseen työpaikalla
- toimintaohjeita syrjintätilanteiden varalle.
Videosarja työsuojelusta
Kuusiosaisessa videosarjassa pureudutaan työsuojeluasioihin useasta eri näkökulmasta. Videoiden tarkoituksena on tarjota työpaikoille keinoja siihen, mitä työyhteisössä voidaan tehdä työhyvinvoinnin ja työsuojelun yhteistoiminnan edistämiseksi ja sitä kautta työn tuloksellisuuden parantamiseksi. Videot sopivat jokaiselle työpaikalle, työsuojelukoulutuksen materiaaliksi ja yhdistysten jakomateriaaliksi jäsenilleen.
Videosarjan ideoijana on ollut työryhmä, joka koostuu JHL:n ja muiden yksityisen sosiaalipalvelualan sopijaosapuolten edustajista. Videosarja on tuotettu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa.
- Miten saadaan työsuojelu tappiin työpaikoilla
- Työsuojelun yhteistoiminnan salat julki nyt
- Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille
- Tunnista työpaikkasi vaaratekijät
- Väsyneillä aivoilla syntyy sutta ja sekundaa – asiaa työstä palautumisesta
- Mistä syntyy työhyvinvointi
Työsuojelun tarkistuslista
Työsuojelun tarkistuslistan tarkoitus on auttaa työsuojeluasioiden selvittämisessä. Lista on tarkoitettu työpaikkojen arjen avuksi ja tavoitteena on koota tietoa helpommin saataville. Tarkistuslista ei ole tyhjentävä, mutta toivomme, että siitä on apua työpaikoille.
Mistä apua, jos et jaksa
Jos työssä jaksaminen tuntuu vaikealta pohdi, mistä jaksamattomuus johtuu, ja mieti keinoja miten jatkaa eteenpäin.
- Kehityskeskustelu on tilanne, jossa voit nostaa työn tekemistä haittaavat asiat esille, jos asioista ei esihenkilön kanssa ole aiemmin tullut keskusteltua.
- Työsuojeluvaltuutettu voi toimia tukihenkilönäsi asioiden käsittelyssä ja eteenpäinviemisessä.
- Työterveyshuolto on apunasi, jos terveytesi on vaarassa. Työssä olevat ongelmat eivät kuitenkaan korjaannu sairauspoissaoloilla. Työhön liittyvät pulmat pitää käsitellä työpaikalla.
- Osallistumalla JHL:n järjestämiin tapahtumiin saat vertaistukea. Tarjolla on voimaannuttavia tapahtumia. Seuraa kotisivujemme Koulutus- ja tapahtumakalenteria!
- JHL:n koulutuksista voit myös saada vertaistukea. Aluetoimistot, JHL-opisto ja JHL:n ammattialatoiminta ovat koulutuksen järjestäjiä. Seuraa Koulutus- ja tapahtumakalenteriamme.
- JHL hakee vuosittain Kelan ammatillista Kiila-kuntoutusta jäsenille. Jos työkykysi on vaarantumassa, kuntoutus voi olla hyvä vaihtoehto sinulle.
Työsuojeluvaltuutettu on apunasi
Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa. Voit ottaa työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun yhteyttä kaikissa asioissa, jotka koskevat työn tekemisen turvallisuutta, työterveyttä tai -hyvinvointia.
Valtuutettu on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää, mutta pienemmissäkin työpaikoissa työntekijät halutessaan voivat valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun.
Työpaikallasi voi olla myös joku muu työsuojelutoimija, jonka nimike on
- varatyösuojeluvaltuutettu
- työsuojeluasiamies (kunta- ja hyvinvointialueilla nimike on työsuojelun yhdyshenkilö)
- työsuojelupäällikkö (toimii työnantajan edustajana ja esihenkilöiden apuna työsuojeluasioissa)
Voit olla työsuojeluun liittyvissä asioissa yhteydessä myös heihin.
Haluatko mukaan työsuojelutoimintaan?
Oletko kiinnostunut tekemään työpaikkasi työsuojelutoimintaa entistä paremmaksi? Työsuojeluvaltuutettuna sinulla on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin ja tehdä työpaikasta yhteistyössä työnantajasi kanssa parempi paikka työskennellä. Valtuutetun kausi on sopimusalasta riippuen kahdesta neljään vuotta.
Työsuojelutehtävässäsi saat liitoltasi maksuttoman koulutuksen työsuojeluasioihin. Koulutusajalta saat täyden palkan.